Kurpitsapiirakka

Vaikka kiitospäivä olikin jo marraskuun viimeinen päivä, eikä sitä edes meillä Suomessa juhlita, halusin valmistaa joulun pyhinä maalla kurpitsapiirakan. Olin jo joskus joulukuun alussa ostanut varalle purkillisen Jenkeistä rahdattua purkkikurpitsasoosia testatakseni, miltä tuo periamerikkalainen herkku maistuisi. Tätä minun olisi pitänyt ostaa eikä sitä hemmeti kurpitsapikkelssiä sinne Waasiksen saunailtaan, mutta kerrankos sitä erehtyy… Tiedänpähän taas, että Kampin Supermarketin valikoima on laaaaaaaja!

Vanhemmat ensin vähän vastustelivat leipomisintoani, sillä meillä oli jos jonkinmoista kakkua, piparia ja pullaa tarjolla jouluna. Puhumattakaan suklaasta ja muusta ruuasta! Halusin silti leipoa vielä yhden tortun ja pääni pidin. Etsin tädin leipomiskirjasta reseptin pohjaa varten ja aloitin leipomisen. Päätin viitata kintaalla kaikelle terveysajattelulle ja niinpä käytin sekä pohjaan että itse piiraaseen kunnon vispikermaa. 

Tulos oli samettisen pehmeä, kiitokset tietysti kermalle. Käytin siihen myös runsaalla kädellä kanelia, kardemummaa ja neilikkaa, jotka itse asiassa peittivät kurpitsan maun aika tehokkaasti alleen. Tosin kurpitsa nyt ei normaalistikaan ole mitenkään kovin vahvan makuinen, ja itse asiassa se ei minusta edes maistu kovin hyvältä.  Tämä piirakka kuitenkin onnistui erinomaisesti ja uunista tuli ulos kauniis ruskea piiras! Myös muut syöjät kiittelivät sitä ja puolet siitä syötiin maalla. Toimii mainiosti myös löysän kermavaahdon tai jäätelön kanssa. Loppuosa tortusta onkin nyt iskän pakkasessa, josta se varmaan tulee syödyksi joskus huhti-toukokuussa. :D Tai ehkä sen voisi ottaa Lapin lomalle…

En taaskaan muista, mistä otin reseptin piiraalle, mutta jostain nettiblogista tietenkin. Ei nyt löydy, mutta siis huomhuom, ei oma idea. Tosin purkin kyljestäkin löytyy piiraan ohje, vaikken käyttänytkään sitä. Minulla on vielä lisäksi kaksi muutakin ihanalta kuulostavaa kurpitsareseptiä, joita pitää kokeilla tänä vuonna…kiitospäivänä!

Kurpitsapiirakka

Pohja:

100 g margariinia

2 ½ dl vehnäjauhoja

1 rkl sokeria

1 tl leivinjauhetta

½ dl kermaa

Sekoita kuivat aineet huoneenlämpöisen rasvan joukkoon. Lisää kerma ja sekoita tasaiseksi. Painele voidellun piirakkavuoan pohjalla ja anna jähmettyä jääkaapissa sillä aikaa kun valmistat täytteen.

Täyte:

tölkki säilykekurpitsaa

n. 1 dl valkoista sokeria

n. 1 dl tummaa sokeria

½ tl suolaa

½ tl kanelia

½ tl muskottia

½ tl neilikkaa

½ tl kardemummaa

3 munaa

1 3/4 dl kermaa

½ dl maitoa

3/4 dl siirappia

Vatkaa kurpitsa ja sokerit sekaisin, lisää mausteet ja sekoita. Vatkaa joukkoon munat ja sekoita. Lisää kerma, maito, siirappi ja vanilja. Älä vatkaa liikaa. Kaada pohjan päälle ja paista 190 asteessa 15 minuttia ja sitten 170 asteessa 30-45 minuuttia.

Gran Delicato Café

Minä ja ystäväni neiti V olemme molemmat innokkaita ruuanlaittajia, leipojia, sekä suklaan, kahvin ja kahviloiden ystäviä. Viime syksynä päätimme ruveta testaamaan erilaisia ja meille uusia kahviloita Helsingin keskustan alueella. On myös virkistävää nähdä muutenkin kuin vain alkoholin juomisen merkeissä. 

Hiukan ennen joululomaa valitsimme ensimmäiseksi paikaksi Gran Delicato Cafén, koska olin lukenut siitä hyviä arvosteluja eat.fi:stä. Se oli myös mukavan lyhyen matkan päässä Kampin keskuksesta, jonka vieressä olen päivisin töissä ja siksi siis minun ei tarvinnut kävellä pitkälle pakkasessa. Näin alkutalvesta muutama miinusaste tuntuu paljon kylmemmältä kun helmikuussa. Tottumattomuutta.

GDC ei olekaan pelkkä kahvila vaan siellä myydään tavallisten kahvien ja salaattien lisäksi myös purukahvia, makaroneja, juustoja, suklaata, leikkeleitä (siis sellaisia kunnon makkaroita), keksejä ja vielä monia muita erikoisempia elintarvikkeita. Jopa turkkilaista leivosta, baklavaa, sai ostaa mukaan, tosin muoviin pakattuna. Tiskin takana hääri ulkomaalaistaustaisia tummia miehiä (turkkilaisia kenties?), joten autenttisuus oli taattu. Palvelu oli ehkä vähän töksähtävää, mutta niinhän se suomalainenkin palvelu on. Miinusta rasvattoman maidon puutteesta. Cappucino oli kuitenkin hyvää ja sen, kuten myös neiti Veen tilaaman latten kanssa, tuli mukana pieni suklaapala. Siitä erikoisplussa! 

En sitten ottanut kuvaa itse kahvilatilasta, mutta se oli erittäin mukavasti sisustettu. Seinillä oli koko paikan teemaan sopivia seinäkoristeita, tauluja muita esineitä, joiden keskellä tunsi istuvansa jossain Turkissa, Italiassa tai Kreikassa paikallisessa kahvilassa. Miinusta kyllä pienestä määrästä istumapaikkoja, joten huonolla tuurilla saattaa joutua seisoskelemaan. Tuskin enää palaan, mutta suosittelen kyllä kaikille muille lähistöllä oleville, jotka haluavat lämmitellä höyryävän kupin ääressä tunnelmallisessa miljöössä ja ostaa mukaansa vielä paketillisen erikoiskahvia tai keksejä sekä niille, jotka haluavat vaihtelua Johtoon tai ainaisiin Wayne’s- tai Robert’s-kahviloihin.

Gran Delicato Café
Kalevankatu 34
Helsinki

Joululeipä

Joulu on ohi, samoin uusi vuosi ja sanonnan mukaan joulukoristeitakaan ei saa pitää enää kuin viikon. Paha nuutti kun vie joulun pois 13. päivä. Sen vuoksi yritänkin saada parit joululeivonnaiset kirjattua tänne ennen kuin on ihan liian myöhäistä. :D Nyt on tietysti siinä mielessä liian myöhäistä, ettei enää oikein haluta tehdä mitään joululeivonnaisia, edes leipiä. Muttei sillä nyt niin väliä, muokkaamalla tästä saa vaikka minkälaisen leivän.

Ensimmäinen joululeivonnainen oli joululeipä, jonka tein isovanhemmilleni joululahjaksi. Tänä jouluna en tehnyt omaa piparitaikinaa ollenkaan, mutta leivän voi sentään tehdä joka vuosi…ja antaa pois lahjaksi. Menin äidille leipomaan, jotta pääsisin nopeasti iskälle jotta päästäisiin vielä nopeammin seuraavana aamuna isovanhempien luo Lahteen. Väliin mahtui myös liikaa skumppaa, viiniä ja juustoa kaverin luona mutta that’s not the point vaan leipä eli asiaan.

Sain kaverilta joululahjaksi kuivattuja mansikoita ja papaijoita, jotka päätin heti parin maistelukerran jälkeen käyttää leipään. Muutenkin tykkään tehdä leipiä, erityisesti joululeipiä, koska niistä tulee niin ihanan jouluinen olo. Lisäksi saan myös yhden lahjan keksimisen helposti kuitattua. ;) Ympäristökin kiittää, kun en osta turhaa. Samoin lompakko.

Olen juonut tänään ihan liikaa kahvia, joten ajatukset harhailee. Leipä, niin joo… Minulla on reseptikansiossa useankin jouluisen leivän ohje, mutta halusin kokeilla juuri tätä ohjetta, johon tuli kuivattujen hedelmien lisäksi olutta. Ihan vain 3/4 desin takia (okei, minä laitoin koko desin) ostin kokonaisen jouluolutpullon. Eikä se maistunut yhtään paremmalta kuin normi olut. Mutta leipä oli hyvä ja makea! Ihanan jouluinen fiilis siitä tuli! Kuivatut hedelmät olivat mukavia sattumia, mutta en nyt tiedä, olisinko huomannut oluettoman leivän kanssa mitään eroa. Ehkä jotain maltaisia makua toivon mukaan kuitenkin. Leipä ei ollut myöskään yhtään mureneva. Söin sitä myös sen jälkeen, kun tulin hieman hiprakassa kaverilta. Pienten juominkien jälkeen sitä kaipaa jotain suolaista ja oma tekemä leipä on silloin hyvä vaihtoehto. Terveellisempää kuin rasvaitset pizzat ja hampparit. ;)

Jauhoja voi tietysti vaihdella mielensä mukaan, samoin kuivattujen hedelmien sijaan käyttää pähkinöitä tai vaikka taateleita. Minä laitoin mukaan koko 50 gramman hiivapalan, joten lisäsin sen 1/4 desin lisää kaljaa. Ei ole järkeä jättää 10 grammaa hivaa jäljelle. Outo määrä… Koko paketilla tuli hyvät leivät. Ohje on vanhasta Kodin Kuvalehdestä leikattu ja siitä saa kaksi leipää. Tässä vielä malli, jonka iskä sai, joten ohjeesta tulee siis kaksi leipää:

Joululeipä

½ litraa piimää

3/4 dl olutta

1-2 dl kuivattuja hedelmiä

1 dl tummaa siirappia

40 g hiivaa

2-3 tl suolaa

1 tl anista

1 tl fenkolia

1 tl pomeranssinkuorta

noin 1 ½ litraa hiivaleipäjauhoja

1 dl öljyä

voiteluun siirapin ja veden sekoitusta

Kuumenna piimä ja kalja ja sekoita joukkoon hedelmänpalat ja siirappi. Kun neste on kädenlämpöistä, murenna siihen hiiva sekä mausteet. Alusta jauhoja vähän kerrallaan taikinaan ja lisää loppuvaiheessa öljy. Alusta vielä hetki, jotta leipään muodostuu kunnon sitko eikä siitä tule liian murenevaa.

Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa liinan alla. Kumoa taikina jauhoitetulle pinnalle ja alusta vielä hetki. Jaa takina kahteen osaan ja pyörittele ne pötköiksi tai pyöreiksi leiviksi ja nosta kevyesti voideltuihin vuokiin tai pöyrykät vastaavasti leivinpaperin päälle. Jätä reilusti kohoamisvaraa. Kohota vielä 15-20 minuuttia liinan alla. Voitele leivät vesi-siirappiseoksella ja paista ensin 180 asteisessa uunissa alatasolla 15 minuuttia. Nosta sitten leivät keskitasolle ja jatka paistamista 20-25 minuuttia tai kunnes leivät ovat kypsiä. Jos pinta tummuu liikaa, peitä leipä foliolla tai leivinpaperilla. Anna leipien vetäytyä vähintään 20 minuuttia paistamisen jälkeen.