keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Kolmen plus yhden ruokalajin äitienpäivälounas


Äitienpäivä, mikä ihana syy tehdä ruokaa! Koska viime vuonna vain laitoin äidille rapakon takaa kortin, tänä vuonna päätin ottaa menetetyn takaisin korkojen kera (se ylimääräinen jälkkäri) ja laittaa äidille oikein kunnon lounaan. Mietin erilaisia vaihtoehtoja pitkin kevättä, kunnes vihdoin päädyin keväiseen, raikkaaseen ja myös erittäin herkulliseen menuhun! (Onko tuo oikea taivutusmuoto? No, whatever…)

Onneksi minulla ja äidillä on erittäin samanlainen maku eli tykkäämme kasviksista, muttemme syö punaista lihaa. Äiti on myös avoin uusille mauille ja eksoottisillekin sooseille, joten saatoin tehdä melkein mitä vaan. Päätin kuitenkin pitäytyä melko helpoissa, vaikkakin ehkä monivaiheisissa ruokalajikokonaisuuksissa, koska en halunnut riskeerata minkään epäonnistuvan tänä hienona päivänä. Heräsin jostain friikistä syystä jo puoli seitsemän vaikka olin mennyt yhden aikaan nukkumaan, joten minulla oli todellakin hyvää aikaa valmistella lounasta rauhassa. (Ja ehdinpä heittää juoksulenkinkin juuri ennen juhlakalun tuloa! :D)


Vuohenjuustosalaatti


Lappireissun tuomisina minulla siis oli ihastus vuohenjuustoon, joten äidin jakaessa mielipiteeni alkuruuan koostumus oli jo kauan aikaa sitten päätetty. (Tätä hetkeä olin odottanut, nam!) Seireenien suklaa-ja viinitasting-illasta mukaan saadussa Glorian Ruoka & Viini-lehdestä vielä löytyi napakymppi vuohenjuustosalaatin ohje kastikkeineen, joten päätin tehdä sen, pienillä omilla muokkauksillani tietenkin. Muutenkin kaikissa ohjeissa ei kaikkia mittasuhteita, koska en enää niitä muista ja ne on siis tarkoitettu “maun mukaan” käytettäväksi.

Salaatista tuli ihanaa! Laitoin kyllä kastiketta salaatille hiukan liian reippaalla kädellä ja paikoin se oli hivenen liian makea, sillä viinirypäleet sekä erityisesti karamellisoidut pähkinät toivat myös makeutta. Juuston suolaisuus tietysti komppasi makeutta loistavasti, mutta ensi kerralla hiukan vähemmän kastiketta. Ellei sitten tietysti ole todella perso makealle. ;) Salaatti on todella helppotekoinen, kuten salaatit yleensä.

Vuohenjuusto-viinirypälesalaatti ja karamellisoidut pähkinät
mukaillen reseptiä: Glorian Ruoka & Viini 2/09, s. 90

n. 4 dl valmista salaattimixiä (mm. pinaattia ja rucolaa)
2 kourallista tummia viinirypäleitä
n. 150 g vuohenjuustoa
1 dl karamellisoituja pähkinöitä

Kastike:
saksanpähkinäöljyä
viikunabalsamicoa
ripaus suolaa
siirappia

Tee kastike sekoittamalla ainesosista makusi mukainen kastike. Varo tekemästä siitä liian makeaa tai tekemästä sitä liian paljon. Jaa salaattimix lautasille. Halkaise viinirypäleet ja asettele salaattipedille. Paloittele vuohenjuusto haluamasi kokoisiki paloiki ja halutessasi lämmitä niitä muutama minuutti 200-asteisessa uunissa. (Itse en tätä tehnyt, mutta pakko kokeilla ensi kerralla! Lämmin vuohenjuusto on vielä erityisen hyvää!). Nosta juustot salaatin päälle, valuta kastiketta ja koristele karamellisoiduilla pähkinöillä.

Karamellisoidut pähkinät
1 pussi pähkinäsekoitusta
2 rkl (vaaleaa muscovado)sokeria
½-1 tl piri-piriä tai chilijauhetta
2 tl saksanpähkinäöljyä

Mittaa kaikki ainekset paistinpannuun ja kuumenna. Kääntele seosta muutama minuutti, kunnes sokeri karamellisoituu. (Käytin intiaanisokeria, joka lähinnä paakkuuntui kattilan pohjalle, mutta onnistuin kuitenkin saamaan pähkinöihin makeutta ja paahteisuutta.) Levitä seos leivinpaperille jäähtymään ja tarjoa vuohejuustosalaatin kera (tai sellaisenaan ;) ).

Kalaa yrttivoilla, parsaa ja porkkana-appelsiini-fenkolisalaattia


Kevään ehdottomin sesonkituote on tankoparsa, joten sitä piti tietysti olla keväisessä menukokonaisuudessa. Ja se myös sopii erittäin hyvin kalan kanssa. Äiti oli luvannut tuoda kalan, enkä nyt enää tietenkään muista, mitä hän toi. Se ei ollut lohta, ei siikaa, ei kuhaa eikä ahventa… Vai oliko se ahventa? Vai sittenkin kuhaa? Joka tapauksessa se maistui hyvältä väliin laitetun yrttivoin sekä äidin aamulla tekemän lime-yrttimarinadin voimin. Keväällä todellakin tekee mieli vain syödä kevyesti kalaa ja mereneläviä. Tuntuu, että kanakin on jo liian tunkkainen ruoka aurinkoiseen keliin. 

Kasvisfriikkinä halusin tietysti tehdä vielä jonkun kasvislisukkeen ja sellainen löytyikin yhdestä erittäin käytetystä ohjekirjasta. En halunnut mitään liian eksoottista, jottei menusta tulisi ihan tajuton sekamelska, mutten (tietenkään) halunnut tyytyä ihan tavanomaisiin pakastevihanneksiinkaan, nou! Niinpä valikoin herkullisen ja hedelmäisen vihanneslisukkeen. Ohjetta muokkasin sen verran, että lisäsin siihen rusinoita salaattiin käyttämästäni pähkinä-rusinamixistä ja purjon asemesta laitoin fenkolia sen ihanan aniksen (lakritsin) maun takia, mm! Kastikekin oli hienoinen oma sovellus. En yleensä koskaan tee kastikkeita, joten oli virkistävää käyttää ihan omatekoisia soosseja. 

Myös pääruoka oli mahtava! Fileiden väliin sivelty yrttivoi oli nappijuttu, sillä onnistuin pitämään sen enemmän yrttisenä kuin voisena, tuhoamatta kuitenkaan kalan omaa herkullista makua. Parsoille ei ollut kastiketta, mutta halusin herkutella niillä ihan pelkästään, mm… Kasvislisukekin onnistui hyvin, tosin en onnistunut tekemään tomaattikastikkeesta kovin makoisaa ja siksi käytin sitä erittäin säästeliäästi. Appelsiinista tuli kuitenkin ihana maku, joten hedelmiä voisi käyttää paljon enemmänkin wokkiruoissa.

Yrttinen kala kahdelle
Hyvää ruokahalua! Parhaat kasvis-, kana- ja kalaruoat; toim. Anna-Maija Tanttu

4 pientä kalafilettä (laita halutessasi aamulla johonkin marinadiin maustumaan, meillä oli marinadi ja siksi emme käyttäneet kalaan muita mausteita)

Yrttitäyte
yrttimaustetta
silputtua basilikaa
nokare pehmeää voita

Kuorrutus
1 muna
ruiskorppujauhoja 1-1 ½ dl

Sekoita voi ja yrtit tahnaksi. Riko muna kulhoon ja levitä korppujauho-mausteseos laakealle lautaselle tasaisesti. Levitä tahnaa yhdelle fileelle ja taita sitten toinen filee päälle. Voitele kalapihvit munalla molemmin puolin ja kasta korppujauhoihin. Paista pihvit voissa (tai öljyssä) pannulla hieman ruskeiksi. Varo paistamasta liian kuiviksi! Tarjoa heti lisukkeiden kanssa.

Tankoparsa
1 nippu parsaa

Kuori parsa ja leikkaa varren kova loppupala pois. Keitä pystyssä kiehuvassa vedessä, kunnes parsat ovat pehmenneet. Älä keitä lötköiksi!

Porkkana-fenkoli-appelsiinivokki kahdelle
Maittavat vokkiateriat-kirjan reseptiä mukaillen

1 rkl rypsiöljyä
4-5 porkkanaa raastettuna
1 fenkoli suikaloituna
1 kuorittu ja lohkottu appelsiini
2 rkl tomaattipyrettä
1 rkl intiaanisokeria
1 rkl tummaa soijakastiketta
rusinoita koristeeksi


Kuumenna öljy todella kuumaksi. Lisää porkkanaraaste sekä suikaloitu fenkoli ja paista sekoittaen, kunnes kasvikset alkavat pehmetä. Vähennä lämpöä ja lisää appelsiinilohkot. Kuumenna varovasti, jotta lohkot säilyvät kokonaisina. Sekoita tomaattipyre, sokeri sekä soijakastike keskenään ja lisää vokkiin. Paista sekoittaen vielä pari minuuttia ja lisää rusinat. Tarjoa heti.

Kahvikiisseli


Lounaan ensimmäinen jälkkäri oli kahvikiisseli, jota oli ollut jo pitkään minun “to do”-listallani. En yleensä tee kiisseleitä, mutta pidän niistä kyllä. Tosin marjakiisselit ovat niin tylsiä, etten oikein välitä niistä. Tämä kahvikiisseli ei kyllä ollut tylsä! Meinasin unohtaa sokerin, mutta onneksi sen lisääminen jälkeenpäin onnistui. :D Olisi muutoin ollut aika mautonta… Itse asiassa sokeria pitääkin aina lisätä kiisselin päälle sen valmistuttua, sillä muutoin pintaan muodostuu jäähtyessä inhottava kalvo. (Kiitos neuvosta, äiti! ^^ ) Lisäsin kahden desin kahvin lisäksi myös hieman pikakahvijauhetta, sillä mielestäni tuo kaksi desiä ei vielä saanut kiisseliä maistumaan tarpeeksi kahviselta minulle. Päälle vielä loput vispikermasta vaniljasokerilla maustettuna ja voilà!


Kahvikiisseli n. kolmelle
lähde tuntematon


3 dl maitoa
2 dl kevytvispikermaa
2 dl vahvaa kahvia
(2 tl pikakahvijauhetta)
3/4 dl Ohrakasta
1 rkl kaakaojauhetta
0,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria

Koristelu: 1 dl vispikermaa & vaniljasokeria


Sekoita Ohrakas kylmän maidon joukkoon ja lisää kattilaan yhdessä kaikkien muiden aineiden kanssa. Kuumenna sekoittaen, kunnes seos alkaa saostua. Kun kiisseli kuplahtaa, ota se pois liedeltä jäähtymään. Ripottele pinnalle vaniljasokeria kalvon muodostumisen välttämiseksi. Jäähdytä hieman. Vatkaa hieman kermavaahtoa ja mausta se vaniljasokerilla. Tarjoa kiisselin päällä.


Kahvijäätelöpirtelö Baileysillä höystettynä


Normaalisti tässä kohdassa olisi ollut synttärikakku kahvin kera, mutta koska nyt on kesä ja me äidin kanssa tykätään tooosi paljo jäätelöstä (kukapa ei?), niin ainoa vaihtoehto kauniiseen kesäpäivään oli jäätelö! Halusin maistaa Ingmannin Sentimento-sarjan Crema Caffè Liquore-jäätelöä, kahvifriikki kun olen. En ole pitkään aikaan syönyt pirtelöä, joten se valikoitui viimeiseksi herkkupalaksi. (Jotenkin kummasti menut aina menee myös sen mukaan, mitä itse haluan syödä/tehdä, ei vain juhlakalun halun mukaan. ;) ) Jäätelö on todella hyvää ihan pelkästäänkin! (Ylläri ylläri.) Se säilyttää lusikoitavan koostumuksen pakkasessakin ja maistuu ihanasti kahvilta sekä Baileysiltä! Kun vielä lorautin pirtelöönkin Baileysiä, niin tulos oli todella kermaliköörinen. Mutten todellakaan valita, nam!  Pitäähän se Baileys nyt pikkuhiljaa käyttää pois…

Baileys-kahvipirtelö à la Heidi

Sentimento Crema Caffè Liquore-jäätelöä
maitoa
Baileysiä
sokeritonta suklaasiirappia loraus

Sekoita aineet keskenään. Kaada laseihin ja nauti. Voit vaikka vielä koristella kaakaojauheella tai suklaalastuilla tai kermavaahdolla. (Mokkakerma varmasti sopii mahtavasti!)

Vielä kahvit päälle ja se oli siinä! Mikä lounas, oh my gosh, vaikka itse kokkina kehunkin! Kun olin vielä ostanut n. 4 dl:n pullon shamppanjaa ja äiti töi vielä pullon viiniä, niin kaiken tämän jälkeen olimme iloisesti hiprakassa! :D Mutta sehän nyt sopii ihan hyvin äitienpäivän tunnelmaan. ;) Onneksi tiedossa oli vielä pyörälenkki Tikkurilaan, jonka avulla edes osa herkuista tuli kulutettua. Seuraavana aamuna oli nimittäin tarkoitus lähteä kohti Barcelonaa kaverin kanssa. Tosiaan olipahan ihana äitienpäivälounas! Tällaisia kokkausrepertuaareja lisää! Who wants to join me?

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

"Ylioppilaskakku" äidin synttärikakkuna

Ohi on, ohi on, tämä farssimme! Viime maanantai-keskiviikko olivat kyllä varmasti tähän astisen opiskeluni kamalimmat, kun samaan aikaan luin kahteen tenttiin, kirjoitin hiki hatussa kandia ja vielä viimeistelin ranskan esseepläjäystä. Huh! En ehtinyt edes salilla käymään ja kerran vain hikisesti kiersin Töölönlahden!  Onneksi kaikki tuo on takanapäin ja meikälainen yhtä tenttiä ja kypsyysnäytettä vaille kandi! (Ainakin jos mistään ei putkahda mitään yllätyksiä…) Nyt, kun kesäloma eli kesätyöt alkaa ensi maanantaina, niin ehkä sitä ehtii pitämään blogiakin ajan tasalla. Sitä ennen on pakko purkaa vanhojen postien suma ja seuraavana listalla vuorossa onkin pääsiäisen herkut. Jaan ne kahteen osaan, koska tämän suklaakakun ohje on niin pitkä.


Kahvinen suklaatäytekakku marengilla

Matkustin vanhempieni ja kaverini kanssa pääsiäisen viettoon tätini luo Savoon. Äidin synttärit sattuivat pitkäperjantaiksi ja niinpä tietysti minun täytyi valmstaa hänelle kakku. Ohjekin valikoitu melko hyvissä ajoin ja se on luultavasti monivaiheisin kakku, mitä olen tähän päivään mennessä tehnyt. Se koostuu kakkupohjasta, jonka väliin tulee iso marenkilevy sekä vaahdotettua mokkakermaa ja päälle vielä lisää kermaa sekä suklaakuorrute. Alkuperäisessä ohjeessa oli vielä mantelikermankin ohje, mutta jätin sen pois. Kahvisen kermaseoksenkin sain helposti tehtyä vatkaamalla mokkakermaa, mutta muuten ohjeessa oli muutama hieman jännitystä aiheuttanut kohta.



Kakkupohja on sisänsä yksinkertainen: jauhoja, kaakaojauhetta, leivinjauhetta, munia, sokeria ja vaniljasokeria. Siihen kuitenkin tulee kuusi munaa, joista kaikista tulee erotella keltuainen ja valkuainen. Ihanaa. En nimittäin ole mikään munanerottelijataituri (:D mikä sana!) ja tosi ihanaa, jos vaikka juuri vikan munan keltuainen pääsee valkuaisten joukkoon. Tietysti keltuaiset ja valkuaiset kannattaa aina erotella eri kippojen yllä vahinkojen minimoimiseksi, mutta kait sitä vähän pitää olla jännitystä elämässä. Onneksi äiti neuvoi jauhopeukalona, että miten se homma tehdään ja loppujen lopuksi keltuaiset ja valkuaiset saatiin erikseen. Erottelun tarkoituksena on tietysti saada aikaan erittäin kuohkea kakku, kun vaahdotettuun sokeri-keltuaisseokseen lisätään vuorotelleen jauhoseosta ja valkuaisia.

Kakku oli, taas kerran (koska minä oikein opin??) hivenen liian kauan uunissa, mutta onneksi tällä kertaa muistin kostuttaa molempia puoliskoja. Tai no, toinen puoli sai enemmän efedriiniä kuin toinen, mutta onneksi välissä ja päällä ja yllä oli kaikenlaista muuta, joka vei huomion hivenen kuivahkosta kakusta. Eipä silti, kyllä sitä olisi voinut syödä ihan pelkästäänkin. 

Toinen juttu, joka hommassa jänskätti, oli iso marenkilevy. En ole montaakaan kertaa tehnyt marenkeja ja nyt sellainen pitäisi vielä tehdä yhtä isoksi kuin koko kakku ja tunkea pohjien väliin. Hmm. Olin unohtanut ostaa mantelijauhetta ja ajattelin ensin skipata koko marengin, mutta onneksi tädiltä löytyi sekä mantelilastuja että kunnon mantelimylly! Niiden avulla syntyi melko hyvälaatuista mantelijauhoa, joten pystyin pysymään ohjeessa. Seosta jäi ison levyn jälkeen vielä muutamaan pieneenkin, joista pari ikävä kyllä kärähti liian tummiksi. Onneksi kolme selvityi koristeiksi, ja kaverikin sai pienen hinkkauksen jälkeen veitsen avulla loputkin leivinpaperin jämät irtoamaan ison levyn pohjasta. :D



Ja sitten kokoamaan! Tarkoituksena ei ollut saada aikaan ylioppilaslakkia, mutta jostain kumman syystä sekosin (mikä ei ehkä ole kovin yllättävää minut tunteville ihmisille) ja unohdin toisen kakkupohjan kokonaan! Rupesin jo koristelemaan yhtä pohjaa suklaakuorrutteella, vaikka yläpohja odotti pöydällä! Ooops! o_O Enpähän ole tuotakaan ennen tehnyt! No, kerta se oli ensimmäinenkin, eikä hätä ollut tämän (sen?) näköinen. Kakku muistutti siis vähän ylioppilaslakkia, joten jos koskaan saan lapsia ja ne ylioppilaiksi kirjoittaa, niin täytyy muistaa tämä koristelu! :D Olkoon kakun nimi siis Ylioppilaskakku!

Kuorrutukset niin tai näin, oikein tai väärinpäin, kakku oli herkullinen! Itse tykkäsin, yllätys yllätys, eniten suklaakuorrutteesta, joka valui herkullisesti myös kakun reunoja pitkin. Mmm…. Täytyy kyllä myöntää, että marenkilevyn olemassaoloa ei edes huomannut, mikä oli kyllä sääli, sillä kaikki ainesosat pitäisi kyllä pystyä huomaamaan. Ei edes pienintä rouskahdusta! No, napsin koristemarengit kakun päältä ja ne kyllä olivat suussa sulavia. Oli kyllä ihanaa tehdä kakku oiken pitkän kaavan mukaan! Seuraavaksi sitten kakkua kandipippaloihin ja ohjekin on jo valmiina. 

Laitan ohjeen tähän englanniksi, koska olen aivan liian laiska kääntämään sitä... 

Update vuodelta 2013: kun nyt vihdoin sain tämän postauksen ulos myös tänne Bloggeriin, en millään löytänyt tuota alkuperäistä postausta tuosta blogista, jossa sen piti olla. :( Joten en siis ole enää 100 % varma, mistä sen olen löytänyt. Mutta siis toivottavasti se sentään olisi oikeasti tuon Schwartzin ohje. :)

Chocolate Coffee-Almond-Meringue Layer Cake
Kirjasta Chocolate Cooking by David Schwatrz

Chocolate Sponge
Ingredients:
Plain flour – 75gms
Cocoa – 70 gms
Eggs – 6; separated, whites stiffly beaten
Castor Sugar – 180gms
Vanilla Extract – 1 tsp

Preheat the oven to 180 degrees C. Line a 10″ round Spring form baking tin with baking parchment greased & dusted with flour.(You can use a 9″ tin; will give you a higher cake). Sift the flour & cocoa. Whisk the egg yolks & sugar until the mixture falls in thick ribbons. Gently fold a third of the flour mixture, then a third of the egg whites. Repeat until all the flour mixture & egg whites have been incorporated (This is done so that the cake can keep its fluffiness). Pour into tin & bake for 40-45 minutes / until the cake is springy to touch. Cool in tin for 5 minutes, then turn out on rack & cool completely.

Coffee-Almond Meringue
Ingredients:
Almonds – 75 gms; ground in coffee grinder with skins (be careful they don’t become pasty)
Cocoa – 1 1/2 tsps
Coffee – 1 tbsp
Castor sugar – 120 gms
Egg whites – 3, stiffly beaten

Preheat the oven to 160 degrees C. Line a baking sheet with baking parchment, & draw a 10″ circle on it. If you don’t have a baking sheet big enough, use the circular base of the spring form. Combine the almonds, cocoa & 50 gms of the sugar in a bowl. Beat the rest of the sugar into the beaten egg whites, a little at a time, & beat until stiff. Beat in the coffee. Gently fold in the almond sugar mixture into the beaten egg whites. Spoon the meringue into a piping bag fitted with a 1 cm nozzle. Pipe a spiral to cover the 10″ circle. You can pipe any remaining meringue onto parchment paper & bake them alongside to use for decoration etc. Bake in a pre-heated oven for 1 1/2 hours or until crisp (for me the meringue baked faster so check after an hour or so). Allow to cool completely & then gently peel the parchment away. Use a knife if necessary.

Coffee cream
5 dl mocca cream

Dark Chocolate Coffee Ganache
Low fat cream – 100 ml
Dark Chocolate – 150 gms, broken
Coffee – 1 tsp

Simmer all ingredients gently in a pan, stirring constantly. Once the chocolate has melted, strain for any lumps & allow to cool. It will thicken as it cools.

To Assemble: 

Slice the sponge into 2 layers. Reserve 2-3 tbsps of coffee cream for decorating the top if you like. Spread half the coffee cream & top with the crisp meringue. Trim the meringue to the size of the cake if need be. Top with remaining coffee cream, followed with the second layer of sponge. (Or do as I did and put the ganache on top of the meringue layer. :D ) Frost the sides with whipped mocca cream. Chill for 15 minutes to set the sides. Top the cake with the smooth ganache, allowing some to flow down the sides. Garnish with grated white chocolate, smaller meringues, coffee cream rosettes etc. Chill until served. Note: The sponge & the meringue can be made up to 2 days in advance.