Tuparilahjoja: salmiakki-vadelmabrownies ja matcha-tuorejuustokeksit

Kaveri piti tuparit toukokuun 21. päivä vihdoin ja viimein! En nyt muista, kuinka kauan hän nyt ehti Pasilan kämpässään asua, mutta taisi siinä useampi kuukausi vierähtää, ennen kuin sisustus oli tuparikunnossa. Ja mikä sisustus! Ihanan musta-valkoinen ja muutenkin niin tyylikäs! Joskus sitä toivoo, että olisi itsekin noin sisustusihminen, mutta olkoon, olen sitten l (Mistä muistuikin, että erään toisen kaverin tuparit on kans pitämättä, kun hän on lukenut hiki hatussa Kauppiksen pääsykokeisiin. Täytyykin muistuttaa häntä asiasta! :D )

Lakuja pitkästä aikaa meikäläisen kotona

Anyhoo, en aluksi edes ajatellut ensin leipoa tälle Pasilaan muuttaneelle kaverille mitään, koska olen leiponut toukokuussa joka viikko ja ajattelin, että nyt alkaa riittää jo. Mutta mutta, niinhän minä kuitenkin kysäisin kaverilta FB:n eventin sivulla, että saiskos leipoa tuparilahjaksi, ja kaverihan tietty suostu. (I just can’t help myself!) Niin että taas sitä mentiin kaupan leivontaosaston kautta kotiin. Ja itse asiassa resepti minulla olikin jo valmiina, sillä olin kipeänä ollessani selaillut paljon vanhoja Glorian Ruoka & Viini-lehtiä ja yhdestä niistä löytyi kiinnostava salmiakki-vadelmabrowniesien ohje. Sitä siis tarjottakoon.(Hmm olisikohan se mennyt läpi vaihtareiden keskuudessa? Ei varmaan, olisi jäänyt kosinta saamatta. :D )

Ohjeeseen tulee apteekin salmiakkia aski ja leikkasin mukaan vielä muutaman lakupätkän, koska pähkinäallergisen vieraan takia alkuperäisen ohjeen pähkinät piti korvata jollain. En ole enää vuosiin syönyt lakritsia tai salmiakkia muutoin kuin jäätelössä tai tupareissani ihanan juustokakun muodossa. Sainpahan taas tekosyyn maistaa! 

Ja kyllähän nää browniesit tosiaan salmiakille/lakulle maistu! Ja tietty kans vadelmalle, joka ei ollenkaan hassummin sovi yhteen em. mainitun kanssa. Tää jos mikä on kunnon suomalainen ote brownies-herkkuihin! Olisinpa vielä käyttäny Fazerin Sinistä, mutta jotain muuta tummaa suklaata se oli, en nyt vaan muista mitä… Vai oliko se Fazua? No, joka tapauksessa, se oli suklaata, se oli hyvää, ja brownies toimi. Sain jopa pari palaa säästettyä äidille vietäväksi. Yllättävän hyvin vatut ja lakut/´sal vaikka ainesosat ei heti ekalla ajatuksella toimiskaan hyvin yhdessä. Mutta kaikenlaisia jänniä yhdistelmiä kannattaa aina kokeilla; ainoastaan silloin voi saada uusia, jänniä makuelämyksiä. (Ja kokea tietty myös järkyttäviä epäonnistumisia…) Ja hei, mullehan jäi vielä yksi aski niitä Apteekin salmiakkikarkkeja. Hmm…

Salmiakki-vadelmabrowniet

Glorian Ruoka & Viini 3/07

n. 20 kpl

200 g tummaa suklaata (60-70 %)

200 voita

3 ½ dl sokeria tai vaaleaa muscovadosokeria

2 tl vaniljasokeria

3 kananmunaa

2 dl vehnäjauhoja

ripaus suolaa

2 dl pekaanipähkinöitä (korvasin siis muutamalla lakupötköllä)

2 dl kokonaisia vadelmia (tuoreita tai pakastettuja)

1 ps (15 g) Apteekin salmiakkia (Haganol, myydään askeissa)

Koristeeksi

tomusokeria

1 ps Apteekin salmiakkia

Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen. Pilko suklaa ja voi teräskulhoon ja sulata ne joko vesihauteessa tai mikrossa. Lisää seokseen sokeri ja kananmunat ja sekoita. Siivilöi joukkoon jauhot ja suola. Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi (paloittele lakut) ja lisää ne taikinaan vadelmien ja salmiakin kanssa. Sekoita varovaisesti tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun tai leivipaperilla vuorattuun kakkuvuokaan. Paista uunin keskitasolla n. ½ tuntia. Kokeile kypsyyttä tikulla ja ota pois uunista, kun brownie’den (nyt lkeksin sen oikea taivutusmuoto vihdoin!) keskiosa on tahmea, mutta ei juoksevan löysä. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi.

Taikinaa, mmm, olisko pitäny jättää tähän? :D

Ja sitten brownieseista kekseihin, jottein tartte tehdä kahta eri blogipostia vaan voi julkaista vaan yhden kilometrin pituisen. :D Muistatteko vielä leipomismottoni? Waste not? No niin, saman käsitteen äärelle päästiin taas kun selvisin kotiin mökkireissulta vaihtarien jäähyväisten jälkeisenä viikonloppuna. Brownieseihin tuli vain 500 g tuorejuustoa, mutta pakkohan sitä oli tietysti ostaa 3 X 200 grammaa. Sata grammaa jäi yli, ou nou! Eikun siis, jei, mitäs siitä nyt tekis? (Tää leipomisvimma on ihan järjetöntä taas!) Voi kuvitella, että sadasta grammasta tuorejuustoa ei paljoa saa aikaiseksi, mutta ho-hoo, guess again! Mä hyödynnän jäljelle jääneet aineet vaikka väkisin. Tiesin heti mitä voisin tuorejuustonjämistä tehdä, ja se olisi tietenkin tuorejuustokeksejä.

Uunituoretta

Alkuperäinen ohjeen lähde on siis hukassa, mutta viime vuonna kaverin poikaystävän tupareihin tehdyt keksit onnistuivat niin hyvin, että eiköhän ne sopisi näihinkin tupareihin. Kaveri jopa päätti itse kokeilla niitä ja ohje on ainakin silloin onnistunut, kun joku muukin haluaa sitä kokeilla. (Laitoin keksien joukkoon loput vihreä tee- eli matcha-jauheesta, ja vaikka ostin ne joskus toukuussa 2008 Montréalista, ne 2-3 teelusikallista saivat kyllä keksit silti maistumaan vihreältä teeltä. Juhlien isäntä on siis tajuton Japani-fani, joten siksi matcha-keksejä. Ei mitään ihan lempparikeksejäni (suklaa puuttuu! :D ), mutta ohje toimii, jos pitää käyttää jäljelle jäänyt tuorejuusto. Seuraavalla kerralla lisään joukkoon kaakaojauhetta ja/tai pikakahvijauhetta.

Tein samaan hetkeen myös vähän sitruunatahnaa, koska nyt vaan teki mieli. Tahna sopii mainiosti esim. juuri näiden tuorejuustokeksien kanssa, koska niiden maku on niin mieto. Kesäistä!

Tutorkakku part 2!

Friikin näköistä, mutta hyvää

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin tuli päätökseen myös tutor-toiminta keväältä 2010. Kääk, aika meni niin nopeasti ja oli niin kivaa! Vastahan sitä paleltiin Ullanlinnanmäellä mäkeä laskiessa ja yhtäkkiä olikin jo aika Subin järkkäämien Farewells-bileiden. Nyyh! Tämä on ollut kyllä elämäni hauskin kevät sitten oman vaihtoni keväällä 2008 ja myös nyt toivon, ettei tää kevät olisi koskaan loppunut! Tosin löysin itsestäni melkoisen bilehileen tänä keväänä bilettäessäni vaihtareiden kanssa milloin Levillä, Pasilassa, Ida Ahlbergin tiellä, Circuksessa, Tigerissa ja Tukholmassa (ja varmaan vielä jossain muualla…), niin että ehkä on vain parempi, että tulee taukoa tällaiseen hauskanpitoon…ainakin kesän ajaksi. :D En ole enää vähään aikaan oikein jaksanut kauheasti käydä yökerhoissa, mutta kuten kaverini totesi jo viime syksynä (itseni toimiessani vielä silloin hyvin poissaolevana tutorina) “Niiden vaihtarien kanssa on vaan niin kivaa!” Tuo siis toimii vastauksena kysymykseen “Taasko sä meet jonnekin vaihtaribileisiin?” Enkä nyt siis tahdo mitenkään syrjiä muita kavereitani, mutta… Kaikki, jotka ovat olleet vaihdossa tai tavanneet vaihtareita kuitenkin tietänevät, mitä tarkoitan. :D

Mutta palataanpa vielä kolmisen viikkoa taaksepäin, saatte taas lukea kilometrin verran tekstiä, koska tähän postiin liittyy vähän taustatietoa. Kevät kun alkoi kääntyä kohti loppuaan mietin, että ehtisikö tässä vielä jotain järkätä oman vaihtoryhmän kera (siis: ehtisinkö vielä leipoa jotain), koska suurin osa ei ollut päässyt sinne maaliskussa pidettyyn iltamaan. Ajatuksiini vastattiin, sillä eräs ranskalainen tyttö ryhmästäni laittoi fb:n kautta viestiä joskus vähän ennen vappua, että järkätäänkö me vielä jotain ryhmän kanssa, koska hän haluaisi maistaa jotain leipomustani katseltuaan niiden kuvia Facebookista. 

Ihana ihminen! Voinko siis muka kieltäytyä? Itse asiassa niin kyllä aluksi tein, koska meillä meni tutorparin kanssa aikataulut melko lailla ristiin, ja ehdin jo ilmoittaa vaihtarille, että pitää tyytyä juhlimaan sitten Subin jäähyväisissä vaan. Loppujen lopuksi kuitenkin päätettiin tutorparin kanssa jossain vaiheessa jäähyväisiä kerätä ryhmä kasaan ja kilistellä skumpalla ja syödä kakkua. Hän hommasi skumpat, minä kakun, joten kaikki olivat tyytyväisiä.

Päätin viimeiseksi herkuksi ottaa suomalaisen otteen brownieseihin, eli siis lisäsin tavalliseen browniestaikinaan myös tuorejuustoa ja kotimaisia vadelmia. Tai siis ei se tuorejuusto niistä suomalaisia tee vaan vadelmat tietty. Vadelmista siis tuli noi ekan kuvan punaiset viirut, ja täytyy myöntää, että kuva ei ole kaikken herkullisimman näköinen, mutten sitten Alakertsin huonossa valossa nyt ei kyllä olisi saanut yhtään parempia otoksia. Mutta ei se mitään, kaikki kehuivat brownieseja tosi paljon ja espanjalainen vaihtari jopa kosi mua niiden takia! :D Jotain hyötyä tästä taidosta siis taitaa olla. 

Koko vati tuli syötyä ja sain pari palaa sniikattua myös kahdelle ei-omaan-ryhmään-kuuluvalle ulkkarille. (Plus se pieni sivuslice, jonka söin jos torstaina. Pakkohan sitä oli maistaa ennen tarjoilua ja varmistua mausta. ;) Ja olihan se hyvää, eipä käy kieltäminen! Jäipähän ainakin hyvä maku suuhun niistä jäähyväisistä… :)

Browniesien, boolin ja skumpan voimalla jaksoi juhlia vielä Tigerissakin sen verran lahjakkaasti, että huomasin vasta yöjunassa istuessani, että kyseinen juna oli tosiaan se viimeinen mahdollinen juna. :D Goddamit, varsinainen bilehile-leipuri! (Varsinkin kun seuraavana aamuna piti vielä tarttua auton rattiin, krhm!)

Löysin jopa sattumalta alkuperäisen reseptinkin! Olisi piru vie pitänyt etsiä se ennen kuin aloin näitä vääntää, koska en sit olisi sekoittanut vadelmia noin sekavan näköisesti leipomukseen mukaan. Cookie Madness sai omiin brownieseihinsa juusto-osan niin hienosti brownies-osan päälle. No mutta mitä väliä, mua sentään kosittiin! ;)