Wapun välilasku: Grande Grill

Vappuaattona kävin...No niin niin, vappuna! On siitä joo viisi kuukautta, mutta minkäs teet. :) Tuolloin olin siis ollut juhlistamassa KY:n ja AYY:n hallitusten yhteistä lakinlaskentaa Mantalla ihan eturivissä ja sen jälkeen lähdin kolmen kaverin kanssa syömään. He nimittäin olivat varanneet pöydän neljälle, mutta neljäs olikin estynyt...ja minut kutsuttiin mukaan, how awesome was that! Varsinkin kun pöytä oli Grande Grillistä, jossa en edes koskaan ollut käynyt. Uskoin (ja toivoin), että kyllä sieltä nyt edes yksi salaatti löytyy... ja löytyihän sieltä! Mutta ensin vähän taustatietoa ravintolasta niille, jotka eivät ole siellä käyneet. (Ja muut voivat joko sitten olla kanssani samaa tai eri mieltä.)

"Herkkuja laavakivigrillistä!" mainostaa nettisivujen etusivu. No, jos raflan nimi on Grande Grill niin grilliruokaa on tosiaan tarjolla eli pihvejä ja muita lihaisia herkkuja, mutta ruokaa kevyempäänkin nälkään löytyy. Ruokalista on jaettu alkuruokiin, salaatteihin, sandwicheihin, kanaan, grilliruokiin ja jälkiruokiin. Plus sitten on lastenlista ja lounaslista arkisin. Ja jälkkäreitä tietenkin. Kannattaa joko olla isoruokainen tai sitten syödä kevyt annos, jotta jaksaa esimerkiksi valkosuklaajuustokakkua tai suklaabrownieta...

Pahoittelen punaista kuvaa, mutta valaistus ei ollut optimaalinen. Eikä kamerankikaan ole niin pro... Tilasin siis sen ainoan kasvisannoksen, joka listalta löytyi. Ja onneksi oli sentään se, ja onneksi se oli hyvä! (Tai no, tuossa vaiheessa nyt en varmasti olisi osannut erottaa hyvää ja huonoa vuohenjuustosalaattia keskeään..) Suolainen vuohenjuusto yhdistettynä makeaan kastikkeeseen... Oi nam. Juusto oli jonkilaisen paahdetun leivän päällä. Se oli paahdettua leipää. Olisi voinut olla olemattakin.

Sitten miinukset, joita riittääkin. Salaatti oli kyllä melko mielikuvitukseton eli siis pelkkiä salaatinlehtiä, kurkkua, tomaattia ja paprikaa. Melonisiivut (peräti kaksi!) olivat pieni ilonpilkahdus. Huoh. Hyvä juusto ei pelasta tylsää salaattia. Tuossa vaiheessa vapputunnelmia ei nyt ollut niin väliä, mitä sitä suuhunsa pistää (siis omien ruokarajoitteideni sisällä tietenkin), mutta selvin päin en kyllä aio astua Grande Grilliin. Ellei nyt tule ihan pakko. Ei ole edelleenkään Don Corleonen vuohenjuustosalaatin voittanutta! Siellä käynnistä onkin jo melko pitkä aika. Hmmm...

Siis: Grande Grilliin ei kannata tulla ainakaan vuohenjuustosalaatin vuoksi. Muista annoksista en tiedä, mutta toisaalta, kukaan pöytävieraistani ei valittanut annoksestaan. (No, enhän minäkään sitä silloin tehnyt...)

Ravintola Grande Grill

Aleksanterinkatu 15

00100 Helsinki

Sisäänkäynti sisäpihalta ja Aikatalosta

ma-to 11-23

pe 11-24

la 11-24

su 13-22

(09) 4242 6020

www.rafla.fi/grandegrill

Suklainen mustikkakahvikakku...vai mustikkainen suklaakahvikakku?

Olen muru- jakahvikakkufani. Minkä tahansa kakun tai tortun saa 100% paremmaksi, kun sen päälle tekee voista, sokerista ja jauhoista/kaurahiutaleista muruseoksen. Vielä ihanampaa tulee, jos tuohon muruseokseen lisää suklaahippuja tai kookoshiutaleita. Murupäällysteisissä leivonnaisissa on vaan se paha puoli, että tekee vain mieli syödä vain sitä päällystä... Tai ainakin jättää se ihan pohjimmainen osa lautaselle. Niitä kaloreitahan ei siis lasketa, jos syö vaan jonkin osan leivonnaisesta. Ja onneksi murukakut on, no, murenevaisia. ;) Ja yleensä tuollainen erikoisempi päällys tulee juuri kahvikakkuihin ja siksi ne on lemppareita. Juustokakkujen ja browniesien ohella.

Nämä suklaiset mustikkamurupalat tein mökille viimeiseksi lomaviikoksi. Äiti pyysi jotain leivonnaista ja koska hän ei tykkää suklaisista kesähelteillä vaan marjaisista sesongin mukaan, niin päätin tehdä suklaahippukahvikakun vähän modattuna versiona eli siis korvata puolet suklaamuruista mustikoilla. Win-win tilanne. ;) Vaikken minäkään nyrpistä nenääni mustikoille, tietenkään en ja onhan se totta, että suklaa on raskaampaa näin kesähelteellä. Tai "näin" kesähelteellä, tätä kirjoittaessani ulkona on jo ihan pilkkopimeää ja pimeämmäksi sekä kylmemmäksi vain muuttuu. Joten ihan hyvin tässä voi taas alkaa pian leipomaan pelkkiä suklaajuttuja. ;)

Tästä ohjeesta tuli tosi ihana, omnomnom! Tää ei ole pelkästään nam vaan vaaditaan omnom! :D Ja itse asiassa ollakseni tarkkana (ja lukiessani ohjetta uudestaan) tähän ei tule mitään muruseosta as such vaan ensin vuokaan laitetaan puolet taikinasta, sitten suklaahippuja ja kanelisokeriseosta (ja minun tapauksessani siis mustikoita suklaan sijasta), sitten taas loput taikinasta ja suklaahiput sokerikanelin kera. Mutta lähes kuitenkin! Joo... 

Oli miten oli, tästä tuli ihanan kosteaa ja mehevää, kiitos marjojen. Seuraavaksi voisin kokeilla tehdä samanlaisen vadelmista ja valkosuklaasta. Tämä oli samantyylinen kuin se, jonka tein vanhemmille evääksi, kun he olivat siivoamassa kämppääni rempan jäljiltä. (Itsehän olin lukemassa tenttiin samaan aikaan, öhm...) En ottanut tuosta tuotoksesta kuvaa, mutta hyvää sekin oli! Karpaloita pohjalla ja päällä ihan oikea virallinen murukerros. Siitä siis olisi voinut puhua murukakkuna! Ja sitä päällystä minä vaan pelkästään söin., krhm... ;)

Mustikkaisen kahvikakun ohje täältä ja sen aikaisemmin karpalo-murukakun ohje täältä. Tosin alkuperäinen ohje vaati raparperia, mutta happamat karpalot toimivat yhtä hyvin.

Feta-kirsikkatomaatti-parsakaalipiiras ja ananaskeikauskakku

Itse asiassa mun pitäisi nyt kirjoittaa ravintolasta, jossa kävin syömässä wappuna...tai itseasiassa mun pitäisi nyt olla lukemassa artikkeleita, harjoittelemassa koreografioita huomista varten ja päivittämässä yhtä nettisivua, mutta eksyn asiasta ja bloggaankin sen sijaan. Ei tässä ny kauaa mee... :D

Tämänkertainen postaus sijoittuu heinäkuun eli lomani alkuun, kun kaverini oli tulossa porukalla Jyväskylästä Helsinkiin keikkaa katsomaan. Suunnitelmassa oli, että hän/he piipahtaisivat luonani, mutta sitten matka tänne kämpilleni vaikutti sen verran pitkältä, että se olinkin minä, joka otin ratikan keskustaan. No, sainpahan sitten koko kasvispiiraan itselleni, hähää! :D

En ollutkaan piiiiiitkään aikaan tehnyt kasvispiiraita, tai varmaankaan minkäänlaisia piiraita. Kasvispiiraat kyllä ovat hyviä ja ravitsevia, varsinkin kun pohjana käyttää esim. pakasteruistaikinaa tai tekee oman täysjyväjauhoista, kuten minä tein nyt. Ja taisi siihen tulla myös kaurahiutaleita. Nams! Kuituja! Ikävä kyllä nyt en löydä millään sitä ruokalehteä, jossa pohjan ohje oli, joten teidän pitää nyt vaan luottaa sanaani. :) Päälle laitoin sulatettuja pakasteparsakaalinkukintoja, halkaistuja kirsikkatomaatteja ja fetakuutioita. Sitten pari munaa sekoitettuna kolmiseen desiä maitoa, yrttejä ja mausteita mukaan, paistetaan uunissa 200 asteessa ja voilà! (Itse asiassa pohjaa pidettiin puoli tuntia jääkaapissa ja sitten sitä esipaistettiin.) Lopputulos: maukas! 

Muut söivät Zetorissa lihapullia ja muita herkkuja, mutta meikälainen oli tankannut etukäteen kasvispiirasta. Kyllä näitä täytyy taas harrastaa useamminkin. :)

Tämän piiraan ohje löytyi myös samasta ruokalehdestä, joten sitäkään minulla ei nyt tässä ole, mutta siis kyseessä on ananaskeikauskakku. Moni on varmaan kuullut tarte tatinista eli käännetystä omenapiirakasta? Siinä siis omenalohkoja paistetaan pannulla rasvassa ja sokerissa, sitten tehdään muropohjamainen taikina. Omenat laitetaan vuoan pohjalle ja taikina kaadetaan päälle. Ja omenoiden sijaan voi käyttää persikoita, kirsikoita...tai ananasta, kuten minä tein. Ja tuoretta ananasta tietenkin, älkööt kukaan edes kuvitelko tämän toimivan purkkikaman kanssa, nope!

Kakku otetaan uunista ja sen jäähdyttyä se kumotaan tarjoilulautaselle. Siinä pitää olla nopea. :) Minulla itse asiassa ei ole kovin sopivaa keikauskakkuvuokaa, koska irtopohjavuoasta herkullinen voi-sokerineste saattaa valua ulos (ja uuniin!) ja sitten pitkulaiset kakkuvuoat ei oikein toimi... Onneksi äiti osti minulle taannoin silikonisen tähtivuoan. 

Ai niin, miksi tein sen? Toinen kaveri piti samaisena viikonloppuna grillibileet vanhempiensa luona ja nyyttärimeiningillähän sitä piti jotain tuoda. Enkä ollut varmaan koskaan tehnyt keikauskakkua. Sääli, etten voinut kuljettaa kakkua pyörällä kokonaisena juhliin, mutta onneksi sentään otin siitä kuvan kokonaisena. Ja keikauskakkua voi muunnella vaikka minkälaiseksi. Omena-pähkinä-kookos olisi varmaan ihana! Tai kirsikka-suklaa. Tai...tai...tai! :D