Joulun herkkuja ja jouluherkkuja

Maitokahvia kermavaahdolla ja kinuskikastikkeella

Hyvää joulun jälkeistä aikaa! Toivottavasti kaikki ovat selvinneet joulun koettelemuksista (eli syömingeistä ja juomingeista) ilman suurempia tuhoja (vaatteet, joilla matkustit joulunviettopaikkaasi mahtuvat edelleen päälle). Täällä päin ollaan jo palattu takaisin "arkeen" eli järkevämmän syömisen, vähemmän juomisen ja normaalin liikunnan pariin. :D (No hei, jos ulkona on lähes joka päivä keskimääräisesti noin 22 astetta pakkasta, niin ei siinä paljoa ulkona tee mieli heilua.) 

Toivottavasti myös pukki (tai kuka tahansa muu) muisti teitä ja toi mieleisiä lahjoja. Minä ainakin hyrräsin tyytyväisenä saatuani leffalippuja, keittiövaa'an sekä sähköhammasharjan. Vähän on vähentyny lahjat 15+ vuodessa. :D Oikea suunta. 

En yleensä juo kahvia muun kuin rasvattoman soijamaidon kanssa, mutta tässä viime viikon valmistujaisista jäi jääkaappiin lähes täydet putkit valmista kermavaahtoa ja kinuskikastiketta, joten pitihän niitä vähän vajuuttaa ennen poisheittoa... ;)

Vegaanikinkkua

Ostin viikko ennen joulua Ekologisilta joulumarkkinoilta Maan ystävien jauhoseoksen, josta voi paistaa vegaaneille sopivan "kinkun". Jauhe koostuu vehnägluteenista (vehnän proteiinipitonen osa), kikhernejauhoista, kasvisliemestä, mausteista ja suolasta. Pussin kyljessä on valmistusohjeet sisältäen myös marinadiohjeen, mutta siis pussin sisältö sekoitetaan ½ desiin soijakastiketta, ½ desiin öljyä ja kolmeen desiin vettä. (Vettä kyllä tarttee vähän vajaa neljä desiä.) Massa sekoitetaan ja vaivataan kinkun muotoon.

Marinadiin tulee pari ruokalusikallista öljyä, yksi rkl soijakastiketta, 1 rkl tomaattipyreetä, 1 rkl (omena)viinietikkaa ja ½ dl vettä. Minä käytin öljyn ja veden lisäksi sinappia ja sitruunamehua, joista tuli myös erittäin hyvä marinadi. "Kinkku" laitetaan isoon kulhoon ja marinadi sivellään "kinkun" päälle. Massa laitetaan jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli. Välillä on hyvä valella kinkkua marinadilla. "Kinkku" paistetaan folion sisällä 175 asteisessa uunissa n. puolitoista tuntia. 

Tulos on erittäin maukas, jos on tottunut vehnägluteenin sitkeään makuun ja pitää siitä. :D En ottanut tätä mukaan joulunviettoon vaan tein jo etukäteen, koska tiesin jouluna syöväni muutenkin ihan tarpeeksi ja enemmänkin. :D

Homejuusto-hedelmäsalaatti

Meillä on varmaan vähän joka vuosi ollut jotain uutta ja erilaista joulupöydässä ja tänä vuonna se oli homejuusto-päärynäsalaatti, vaikka yhdistelmä ei sinänsä ole mitenkään muuten outo. Päinvastoin, se on erittäin toimiva! En pidä homejuustosta, mutta makean päärynän (tai vielä parempaa, piparkakun) kanssa sekin haisuli sujahtaa helposti kurkusta alas. (Vähän liiankin helposti...) Salaatinlehtiä, päärynänpaloja, viinirypäleitä, murskattuja pekaanipähkinöitä ja homejuustoa. Yksinkertaisesti hyvää.

Savustettu kalkkuna

Iskä oli hankkinut neljän kilon valmiiksi savustetun kalkkunan. En osallistunut sen tuhoamiseen, mutta muiden mielestä se oli erittäin onnistunutta. Minä syön joulupöydässä vaan kaloja, juustoja ja vähän laatikoita, joissa on ihan tarpeeksi. Onneksi ei pidä ahtaa itseensä vielä jotain lihaa. :) (Sen tilalla voi ottaa vielä pari kylmäsavulohisiivua...)

Joulupöytä

Jäädytetty marenkikakku

Perinteisesti teen aina jotain uutta jouluaaton jälkkäriksi ja tällä kertaa valitsin vuoden 2012 viimeisessä Glorian Ruoka & Viini -lehdessä kansikuvassa komeilleen jäädytetyn marenkikakun, jonka väliin tuli kahvikiisseliä. Lehden kuva oli paljon hienompi, koska ahdoin innostuksissani neljän marenkilevyn väliin liikaa täytettä ja se tietysti valui joka suuntaan ennen kuin ehti jäätyä. :D Ulkonäköön pitäisi oikeasti panostaa... Onneksi saatiin kuningasidea, että tästä lähin kaikki koottavat & jäädytettävät kakun kootaan irtopohjavuokaan, jolloin muoto pysyy kasassa. Loistavaa. 

Itse kakussa ei ollut mitään vikaa, päinvastoin. Ihanan kermaista ja kahvista täytettä ei-liian-makeiden suklaamarenkien välissä. Omnom. Kaikki kehuivat ja ottivat lisää. (Joku jopa kolmannen kerran...) Kakku ei ollut yhtään ällömakea ja sopi yllättävän hyvin tuhdin jouluaterian päälle, ja sherryn kanssa. Tätä voi tehdä uudestaankin! (Vaikka tuskin koskaan uusin näitä juttujani... :D )

Jäädetty marenkikakku

Glorian Ruoka & Viini 8/12

Marenkipohjat (4 pohjaa)

6 munanvalkuaista

2 dl sokeria

½ tl väkiviinaetikkaa

50 g tummaa suklaata

Espressojogurttitäyte

500 g bulgarianjogurttia (myös turkkilainen käy, itse käytin sitä)

6 munankeltuaista

1 dl sokeria

2 dl maitoa

1 dl vettä

1 rkl espressopikakahvikauhetta (tai tavallista pikakahvijauhetta)

1 tl kardemummaa

3 rkl maissitärkkelystä

20 g voita

2 dl kuohukermaa

Laita uuni lämpenemään 125 asteeseen. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Laita keltuaiset pieneen kulhoon ja peitä kelmulla. Vatkaa valkuaiset isossa kulhossa, kunnes vaahtoa alkaa muodostua. Lisää sitten väkiviinaetikka ja sokeri ja vatkaa valkuaiset, kunnes vaahtohuiput ovat teräviä ja vaahto pysyy kuosissa, vaikka kulhon kääntää ylösalaisin. 

Käytä halkaisijaltaan n. 18 sentin lautasta ja piirrä sen avulla leivinpaperille neljä ympyrää. (Helpoimmin pääseem jos kaikki kakun marenkilevyt saa tehtyä yhdellä pellillä. Jos käytössäsi on n. 20 sentin irtopohjavuoka, käytä sitä mallina.) Sulata suklaa varovaisesti mikrossa. Voitele ympyrät kevyesti rasvalla, koska marenki tarttuu helposti kiinni. Lusikoi marenkivaahto keoiksi ympyröiden keskelle, valuta sula suklaa kekojen päälle ja tasoita keot ympyröiden kokoisiksi. Älä sekoita liikaa, jotta suklaaraidat säilyvät mahdollisimman erottuvina. Paista uunissa n. 1 ½ tuntia. Anna jäähtyä.

Täytettä varten kumoa jogurtti tiheäreikäiseen siivilään ja anna nosta se kulhon päälle muun täytteen valmistuksen ajaksi. Mittaa keltuaiset, sokeri, maito, vesi, kahvijauhe, kardemumma ja maissitärkkelys kattilaan. Kuumenna seos kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen. Kun seos kuplahtaa, ota se pois liedeltä ja lisää rasva. Sekoita, kunnes voi on sulanut ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Sekoita keitosta välillä tai ripottele pinnalle sokeria kuortumisen ehkäisemiseksi.

Kun seos on jäähtynyt, sekoita siihen valutettu jogurtti. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää seokseen. Kokoa kakku laittamalla alimmaiseksi yksi marenkilevy, sitten täytettä, marenkilevy, täytettä... kunnes  viimeiseksi jää marenkilevy. (Jos marenkilevyt sopivat johonkin korkeaan vuokaan, käytä sitä, niin täyte ei leviä eikä kakku kallistu.) Jäädytä kakku pakkasessa yön yli. 

Ota kakku huoneenlämpöön kaksi tuntia ennen tarjoilua. Kakku saa olla kylmää mutta ei jäistä. Koristele esim. suklaatryffeleillä. (Minulle jäi täytettä vähän yli, mutta kyllä sen ylimääräisenkin saa kulumaan...)

Aprikoosi-mascarponetorttu

Tapaninpäiväksi tein samasta lehdestä oheisen aprikoosi-mascarponetortun. Tortusta ei tullut ihan kuin ohjeessa, koska tajusin vasta torttua syödessämme, että käyttämäni valmispohja oli pizzapohjaksi soveltuva piirakkapohja! Ei ihme, että taikina vetäytyi helposti vuoan reunoilta ja oli sitkeää, tokihan pizzapohjiksi soveltuvissa piirakkapohjissa on sitkoa. Epic fail. >< Tarkoitus oli siis tietysti käyttää makeaa murotaikinapohjaa, mutta minkäs teet, kun tyhmänä ei sytyttänyt ja päätin olla nopeampi ja käyttää valmista. Huoh. Noh, onneksi pohja ei ollut pahanmakuinen ja torttu onnistui kuitenkin ihan jees. Tosin torttutaikinaa oli liian vähän tätini piirakkavuokaan ja siksi kansilevyä ei saanut kiinni pohjataikinaan. Note to self: ei kannata aina käyttää valmista.

Koska reunoille jäi "tyhjää", sulatin n 70 grammaa valkosuklaata ja koristelin reunat sillä. Tämä ei ole mitenkään makea piirakka, tosin se on varmasti makeampi oikeanlaisen pohjan kanssa. :D Kuivatut aprikoosti ovat toista tuntia glögissä marinoitumassa, mutta aika kuivakoita ne olivat eivätkä kovin maukkaita. Piirasvuoka olisi pitänyt olla pienempi, niin tämäkin olisi varmasti ollut mehevämpi, kun hedelmien päällä olisi ollut enemmän mascarponetäytettä. Mutta hyvin se vieraihin upposti (paitsi äitiin) tai sitten hän oli ainoa, joka uskalsi puhua totta. :D

Aprikoosi-mascarponetorttu

Glorian Ruoka & Viini 8/12

Pohja

175 g voita

5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja

1 ½ dl sokeria

ripaus suolaa

3/4 dl kylmää vettä

Täyte

250 g kuivattuja aprikooseja

3 dl alkoholipitoista glögiä

250 g mascarponea

1 kananmuna

1 dl sokeria

½ vaniljatanko tai 1 rkl vaniljasokeria

Päälle

1 kanamuna

1 rkl mantelilastuja

Leikkaa voi ½ sentin kuutioiksi tilavaan kulhoon. Anna voin lämmetä huoneenlämpöiseksi. Sekoita jauhot, sokeri ja suola. Kaada jauhoseos voikuutioiden päälle ja nypi seos murumaiseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikina palloksi ja anna levätä jääkaapissa tunnin ajan. Laita aprikoosit glögiin marinoitumaan tunnniksi. 

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. Nosta taikina jääkaapista ja jaa se kahteen osaan. Kauli toisesta puolikkaasta piirakkavuoan läpimitan kokoinen kansi (24 cm). Yhdistä kannen taikinarippeet loppuun taikinaan ja kauli pohja 1-2 cm vuokaa suuremmaksi. Nosta pohjalevy kaulimen avulla vuokaan ja painele sen pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa uunissa n. 8 minuuttia. Pohjan kohoamisen estämiseksi peitä se leivinpaperinpalalla ja kaada päälle esim. kuivattuja herneitä. Myös pohjan pistely haarukalla auttaa.

Nosta aprikoosit glögistä ja levitä ne tasaisesti piirakkapohjan päälle. (Säästä toki glögi!) Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa ja raaputa siemenet mascarponen joukkoon. Lisää sokeri ja kanamuna. Sekoita ja levitä seos aprikoosien päälle. 

Nosta kansi täytteen päälle ja paina reunat kiinni pohjataikinaan. Voitele munalla ja pistele kanteen muutama reikä haarukalla. Viimeistele mantelilastuilla ja paista uunin keskitasolla 30 minuuttia. Anna jäähtyä ennen leikkaamista. (Nauti sen glögin kanssa. ;) )

Kiuruvetinen peltomaisema

Olin joulun, kuten niin monta joulua tätä ennenkin, tätini luona Pohjois-Savossa isäni lapsuudenkodissa. Jos Helsingissä sattuisi olemaan musta joulu, niin tädillä on aina riittänyt lunta. Tosin muutamana viime vuonna Helsingissä on ollut enemmän lunta kuin tädillä... Ikävä kyllä Savossa myös pakkanen paukkuu etelää hurjemmin, joten saimme "nauttia" huimista noin 25 asteen pakkasista lähes koko joulun. Joulupäivänä päästiin 15 asteessa kävelylle, mutta muutoin lueskeltiin sisätiloissa. (Gradun tekemisen lomassa, tietenkin...)

Olipahan taas yksi rento joulu. Tein gradua viime vuoden jouluna ja tänä jouluna, mutta onneksi on 100 % varmaa, että ENSI jouluna sitä EI tarvitse vääntää. :D Aion lukea niin, että sormiin sattuu. Ja leipoa, tietenkin.

On hyvin mahdollista, etten bloggaa ennen vuodenvaihdetta, joten haluan toivottaa kaikille lukijoilleni oikein loistokasta, kuplivaa ja herkullista vuodenvaihdetta! Olkoon vuosi 2013 entistäkin onnistuneempi meille kaikille, onhan edessämme taas 365 uutta päivää. :) Palataan asiaan siis ensi vuonna!

Bailey's Irish Coffee -kermafudgella läpi The Joulukalenteri -maratonin

Moni kakku päältä kaunis...

Uhhuh. Enpä ole ennen tainnut blogata epäonnistuneesta jutusta. Noh, kerta se on ensimmäinen. Tämä fudge siis epäonnistunut toteutuksen puolesta, mutta maun puolesta kylläkin. Tai no, oli siinä toteutuksessakin vähän ongelmia. Olisiko tässä nyt viimeinen fudgeni, koska niiden kanssa peuhaaminen on aina yhtä draamaa... ><

Heti, jos kuulee nimen Bailey's Irish Coffee Cream Fudge, niin ainakin minulle tulee mielikuva jostain ihanan kermaisesta ja kahvisesta. Mmm, Bailey's... Ikävä kyllä tuloksena on, joko minun keittotaidoistani tai ohjeesta johtuen, hivenen rakeista ja jollain tosi oudolla sivumaulla varustettua fudgea. Brr... Not very good. Yleensä fudge ei kauaa jääkaapissa istu, mutta tähän "herkkuun" tuskin kukaan koski. Tein tämän siis The Joulukalenteri-maratoniin, jolloin olin kipeä eikä siis ruoka pahemmin maistunut ja kaveri söi kokonaista puolikkaan fudgen. Jotenkin fudge oli ihan ok:n makuista tekopäivänä, mutta siitä eteenpäin... Ysh. Epic fail.

Kaiken lisäksi herkku piti jäähdyttää pakkasessa ulkona ja myös leikata siellä, sillä fudge muuttui jo alle viidessä minuutissa niin tahmaiseksi, ettei leikkaamisesta tullut mitään. Blah. Pitäisi vaan pitäytyä maailman helpoimmassa fudgessa eli suklaan + tiivistemaidon yhdistelmästä. Tosin vielä on kokeilematta vegaaninen kurpitsafudge. Koska eihän sitä tiedä, ellei kokeile...

Tästä tuli lyhyt postaus, mutta on hankala keksiä aihetta huonosti menneestä tekeleestä. Huoh. Ainoa hyvä pointti tässä on se, etten tehnyt tätä lahjaksi. Brr... Jos lahjaksi tekee, niin sitten täytyy olla varma toteutuksesta. Olisi kannattanut tehdä sitä glögi-fudgea, kuten vuosi sitten. Tosin ehtiihän sitä vielä tehdä jouluksi. Hmm....

Puolukka-omenasoseboston

Ohops! Tämä postaus meinasi jäädä kaikenlaisen joulutoiminnan -ja tohinan jalkoihin. Tai itse asiassa tässä olisi yksi toinen aikaisempi postaus vielä vuoroaan odottamassa, mutta laitetaan nyt ensin tämä puolukka-omenasose-boston eetteriin. 

Boston on USA:n itärannikolla sijaitsevan kauniin Aerosmith-bändin kotikaupungin lisäksi myös eräänlainen pullaleivos. Boston-pulla on paistos, jossa pullat on aseteltu yhteen vuokaan vierekkäin niin, että tuloksena on yksi iso pullakakku. Parhaaseen ikinä tekemääni boston-pullaan tuli muistaakseni maapähkinävoita ja todella paljon rasvaa (ei ihme, että se maistuu hyvältä!), suklaahippuja ja mitävielä. Mmm! En ole varma, että onko minulla sitä ohjetta enää missään, mutta ehkä se tulisi tässä kaivella esiin.... Nyt kun vaan tässä kirjoittelen gradua, niin sen lomassa tai sitten kun olen töissä ja gradu on kirjoitettu, pitää kyllä järjestää kaikki ruokalehteni ojennukseen ja ottaa ihan ylösylös kaikki "Pitää kokeilla" -ohjeet. Eiköhän se pullakin sieltä jostain löytyisi...

Muttamutta, pysytään asiassa. Leivoin oheisen bostonin iskälle tässä muutama viikko sitten. Ohje löytyi Glorian Ruoka & Viini -lehdestä 7/12 eli edellisestä numerosta. Ohje on tosin Dan Sukkerin kehittelemä eli oikeastaan se oli maksettu mainos, muttei sen väliä. Hyvä ohje joka tapauksessa. Tosin totta kai mainoksen kuvassa boston oli todella symmetrinen ja bostonista pystyy selväsi näkemään seitsemän erillistä pullaa. Ja kun katsoo minun bostoniani... Well, you get the point. :D Kaulitsin pullataikinan liian ohueksi, jolloin pullat eivät pysyneet kunnolla koossa. Ulkonäköä pitää kyllä vähän hioa näissä jutuissa, mutta toisaalta, ainakin silloin ne näyttävät kotona tehdyiltä...

Lisäsin ohjeeseen omenasosetta, jota sivelin kaulitun pullataikinan päälle ennen puolukoiden lisäämistä. Kirpeää ja makeaa sekä kaikkien pitämää pullaa: noms! Vaikka tämän leivonnaisen makumaailma onkin enemmän syksyinen kuin talvinen (kun ulos katsoo, olisi tämä todellakin pitänyt laittaa eetteriin reilusti ennen tuota piparkakkumökkiä!), niin menkööt. Kesällä tietysti mustikkaa ja vaikka sitruunatahnaa väliin. Mmm....

Puolukkaboston

Dan Sukkerin ohje Glorian Ruoka & Viini -lehdessä 7/12

(Ohjeen mukaan tulee kaksi halkasijaltaan 20 cm:n pyörää vuokaa, mutta minä tein yhden halkaisijaltaan n. 24 cm:n vuoan ja se tuli juuri ja juuri täyteen)

2 ½ dl maitoa (37 astetta) (minä käytin kuivahiivaa tuorehiivan sijaan, joten tällöin maito voi olla n. 42 asteista eli kuumempaa kuin kädenlämpöistä)

½ palaa (25 g) tuorehiivaa (käytin siis yhden pussillisen kuivahiivaa)

1 dl ruokosokeria

½ tl suolaa

1 tl kardemummaa

7 dl vehnäjauhoja (minä käytin hiiväleipäjauhoja, joten jos käytetään täysjyväjauhoja, niin niitä saattaa usein tarvita hiukan vähemmän, kuin pelkkiä venhäjauhoja, sillä täysjyväjauhot ovat tuhdimpia)

100 pehmeää margariinia/voita

Täyte

250 g (n. 4 dl) puolukoita

1 dl ruokosokeria

1 rkl perunajauhoja

(minä lisäsin vielä n. 2 dl omenasosetta)

Voiteluun

1 kananmuna

Sekoita hiiva lämpimään maitoon, lisää sokeri, suola ja kardemumma. (Kuivahiivaa käytettäessä se sekoitetaan jauhojen joukkoon ja lisätään niiden kanssa maitoseokseen.) Lisää puolet jauhoista ja vatkaa taikinaa voimakkaasti. Lisää pehmeä rasva sekä loput jauhot ja alusta kimmoista taikina. (Taikina on hyvää siinä vaiheessa, kun se alkaa irrota kädestä/taikinakoukusta ja astian reunoilta.) Peitä ja kohota kaksinkertaiseksi (n. 40-50 minuuttia)

Voitele vuoka ja kauli taikinasta pohjan peittävä pyöreä pala. Kauli lopputaikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi. (Minä en siis saanut kuin yhden vuoan aikaiseksi, joten menen nyt sen ohjeen mukaan.) (Jos käytät omenasosetta tms. hilloa, levitä se taikinan päälle.) Ripottele lähes sulaneet puolukat taikinalevylle. Sekoita sokeri ja perunajauhot ja ripottele seos puolukoiden päälle. Rullaa levy varoen, nipistä sauma kiinni ja paloittele rulla samankokoisiin paloihin. Nosta kierteet vuokaan. Kaapaise työpöydälle valuneet täyteaineet ja ripottele kierteiden päälle. Peitä kelmulla/pyyhkeellä ja kohota 20-30 min. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Voitele boston vispatulla kananmunalla ja paista uunin alaosassa 30-40 minuuttia. Jäähdytä ja nauti. Toimii niin sateisena syysiltana kuin lumisena talvipäivänäkin kuuman juoman kera.

Talonrakennuspuuhissa: piparkakkutalo

Hyvää joulunodotusta! Minun kotonani on nyt jo noin viikon ajan tuoksunut piparkakku, kiitos kahvinkeittimen päällä viime viikolla keskiviikosta sunnuntaihin asti seissyt piparkakkutalo. Ah, tuo lapsuuden ihana jouluntuoksuinen rakennelma... Kun olin pieni ja vielä perhepäivähoidossa teki hoitaja jokaiselle lapselle piparkakkutalot jouluksi. Tai siis me lapset saimme koristella talot mieleiseksemme ja hän sitten huolehti palasten kiinnittämisestä. Minun piparkakkutatalon osani olivat aina niin täynnä sokerikuorrutetta ja karkkia, kuin mahdollista, sillä pelkkä piparihan ei maistu miltään. ;) Noh, onneksi ajat ovat tuosta muuttuneet. Myöhempinä vuosina, siis noin yläasteella-lukiossa, minä ja hyvä ystäväni kutsuttiin vielä parina jouluna perhepäivähoitajan luokse koristelemaan omat piparkakkutalomme.

Puhetta on ollut jo monta vuotta, mutta tänä vuonna päätin näin lomalla rohkaistua ja rakentaa ihka ensimmäisen oman piparkakkutaloni! Tekisin sen vielä tuolle em. ystävälleni ja hänen poikaystävälleen joululahjaksi. Siitä myös tuo pyörä tuossa talon kulmalla... :)

Otin mallia Sunnuntai-leivontatuotteiden nettisivuilta Piparitalo ja valitsin sieltä perinteisen mummonmökin. Muitakin koristelumahdollisuuksia on taitojen mukaan, kuten linnoja, vaikeampia taloja ja oikein karavaanikin, mutta päätin nyt sitten aloittaa ihan perinteisesti. Ei sovi heti lähteä sen vaikeimman kautta, vaikka varmasti sekin olisi onnistunut, öhöm...

Ohjeet ovat simppelit ja kaavat on tulostettavissa ja leikattavissa. En jaksanut kokeilla tulostimeni toimivuutta, joten piirsin kaavat läpi läppäriltä. Ohjeen mukaan pitää ostaa 1,5 kg piparkakkutaikinaa, mutta koska tein hiukan ohjetta pienemmän mökin, niin minulla taikinaa jäi joku 500 g ylimääräistä. Mutta riitti sitten muihin pipareihin, ja oikeankokoiseen mökkiin varmaankin siis ihan sopiva määrä.

Ei siis muuta kuin kaulimaan taikinaa ja leikkaamaan osia muottien mukaan. Taloon kuuluu siis kahden pääty- ja kahden sivuseinän lisäksi kaksi kattopalaan, neljä palaa savupiippua, kaksi kuusta, 12 aitapalaa, ovipala sekä tonttu. Lisäsin myös "itseni" mukaan piparihahmossa, siitä hiukan tuonnempana... ;) Vai olisiko kuusiakin ollut vain yksi? Anyway, mielestäni pihan voi ahtaa niin täyteen, kuin vain taikinaa riittää. :) Ja tietysti pitää jättää myös taikinaa n. 30 x 35 cm:n kokoiselle pihalle.

Hih, siinähän minä olenkin! :D Sain äidiltä vuosi-pari sitten pirunmallisen piparimuotin ja nyt muistin sitä kokeilla. Vähän tuo on haastava saada kokonaisena pellille, mutta lopputulos on hieno! ^^ En usko, että kukaan enää nykyään kauhistuu pirupiparista piparimökin takana, joten asiaa tuskin tarvitsee enempää selitellä. ;) Pikku-piru vain haluaa osallistua joulunodotukseen ja on tullut tonttua tapaamaan.

Kun piparitaloa alkaa kokoamaan, kannattaa talo ensin mallata eli siis testata, ovatko talon neljä sivua tarpeeksi suorat niin, että ne saa mahdollisimman hyvin kiinni alustaan sekä toisiinsa ilman, ett välissä on isoja epätasaisuuksista johtuvia aukkoja. (Kuten minun tapauksessani.) Ja ekaa päätyä alustaan sulalla sokerilla liimatessa kannattaa oikeasti pitää siitä kiinni, kunnes sokeri on täysin jäähtynyt ja pääty pysyy pystyssä ettei se lähde kallistumaan, minkä seurauksena on armoton lovi. (Jonka polkupyörä onneksi peittää aika hyvin.).

Kattopalojen liimaaminen on ihan hirveätä. Tai siis sokerin tulee olla TODELLA kuumaa, jotta se ei ehdi jämähtää ennen, kuin saa kattolevyt paikoilleen. Sivelin siis ensin muiden talon osien päät sokerilla ja sitten yritin liittää jo aikaisemmin yhteen liimaamiani kattopaloja yhteen. Vähän on epätasaista, mutta kyllä se lopulta sitten jämähti paikoilleen niin, ettei nyt ainakaan lähtenyt kuljetuksessakaan kävelemään. :D Score!

Minä hoidin koristelut ennen kiinnittämistä ja koska talon eteen tulee niin paljon tavaraa, on ainakin osa päädyistä kannattavaa koristella etukäteen. Tosin kiinnittäessä osa koristeluista voi mennä lyyttyyn ja kattopalkistakin irrota karkkeja, mutta niitä voi sitten jälkeenpäin korjailla ja lisäillä.

Myös sokerikuorrutuksen avulla pystyy liimaamaan osia ihan hyvin, mutta totta kai sula sokeri on sitä parasta tavaraa. Tai siis kaikki muut paitsi talon osat voi liimata sokerikuorrutteella. :D Taloon ei käy mikään muu, kuin sula sokeri. (Joka polttaa tieltään kaiken, jos siihen koskee.) Sula sokeri on kyllä hienoa, kun se jäähtyy niin nopeasti. Siitä saa niitä ihania kuvioitakin. Hmmm....

Olen ihan tyytyväinen ensimmäiseen mökkikokeiluuni. Ok, se on vähän vino yhdestä päädystä eikä katto ole tasassa, mutta eikös ne mummonmökit aina ole vähän kallellaan ja tuulen tuivertamia? (Ja ovetkin on vähän vinossa. ;) Pari aitaa pääsi kaatumaan, kun kuljetin mökin kavereilleni, mutta pistin sen Antti-tuiskun (heh, heh!) syyksi. ;)

Kyllä tästä pitää nyt tehdä jokavuotinen perinne! Itselle voisi tehdä ihan miniminimökin, koska siitä tulee niin ihana jouluntuoksu, kun sen jättää pöydälle. Ah! Ensi vuonna sitten jotain uutta, kenties se talo, johon tulee kuisti ja kattoikkunat...

Vielä loppuun kuvia pellillisestä pirupipareita. Yhdeltä jäi atrain ja käsi pellille. :( En jaksanu koristella näitä, mutta näistä kyllä tuli hienoja. :D Pirupipareita jouluksi, ehkä vähän mauttomuuden rajoilla... Eikun mitä, ei todellakaan! Nämä maistuvat ihan hyviltä. (Raisio osaa hommansa.) Katsotaan, josko innostun vielä tekemään oman piparitaikinan...