perjantai 11. tammikuuta 2013

Itsenäisyyspäivän blinit 2.0

Itsenäisyyspäivänä viime vuonna perinteisesti avattiin vanhempieni kanssa blinikausi. Suomen 95-vuotisjuhlien innoittamana päätimme nostaa blinit versioon 2.0 (kaikkihan nykyään pitäisi olla jo vähintään 2.0, edelläkävijät jo versiossa 3.0) eli kokeilla vähän jotain uutta. Äiti oli lukenut jostain edellisen viikon tai saman viikon MeNaisista, että Sinikka Sokka oli tarjoillut blinien kanssa rapuja ja avocadoja, ja siitä se idea sitten lähti

Blinilisukkeet

Kuten kuvasta näkyy, pöydästä löytyy jotain vanhaa ja jotain uutta. Smetanaa, mätiä ja tilliä pitää tietysti aina olla, mutta sipuli  vaihdettiin kirpakamman punasipulin sijasta pehmeämpään keltasipuliin. Toimii paremmin, koska ei ole niin kitkerää. Lisäksi pöydässä on niitä edellämainittuja rapuja (Päijänteestä iskän ravustamia), avocadoa sekä (minun kylmäsavuloheksi luulemaa) kylmäsavunieriää. Tää on nyt melkein 3.0 jo!


Kokeilin sitten ekaksi bliniä näillä uusilla lisukkeilla eli avocadolla, ravuilla ja kylmäsavunieriällä. Smetanaa sentään piti laittaa alle, sehän nyt on selviö. Ja kyllä maistuvat nämäkin blinin päällä, ei yhtään valittamista! Avocado nyt ei oikeastaan miltään maistu, muuten kuin sen päälle tummumisen estämiseksi pirskotellulta limemehulta, mutta siis ravut ja kala toivat mukavasti uusia makuelämyksiä. 

Totta kai söin myös perinteisen blinin, mutta myöntää täytyy, että tämä uudempi versio on maukkaampi. Johtuu tietysti siitä, että se sisältää kiehtovampia ja maukkaampia aineksia kuin mäti ja sipuli. :D Tästä on hyvä jatkaa, mitä kaikkea blinin päälle voikaan laittaa? Tämän tutkimista voi jatkaa parin viikon päästä iskän synttäreitä juhliessa, jolloin blinit ovat varmasti pöydässä taas. Jos olisin lihansyöjä, niin kokeilisin varmaan jotain parmankinkkua tai sitten rahvaasti pekonia. Suolakurkkuja tietenkin, tosin en tykkää niistä... Vuohenjuustoa! Tietysti! Sitä muuten aion kokeilla. Hmm, menisiköhän tofu kans? Heh, voin jo kuvitella iskän ilmeen siinä vaiheessa, se varmaan käskee mut ulos! :D

Iskä oli muuten kuorinut nuo ravunpyrstöt vähän huolimattomasti ja noissa kahdessa ravunpyrstössä oli molemmissa jäljellä se rusto tms. kova osa, joka siellä ravun lihan sisällä on ja normaalisti kyllä otetaan pois. Thanks dad. :D Eivätkä muuten olleet ainoat kaksi, jotka sain suusta myöhemmin kaivella...

Pannacotta hyytyy (tai ainakin yrittää)

Tein jälkkäriksi karpalo-kanelipannacottaa. Vihaan kaikkien hyydykkeiden kanssa leikkimistä, koska en suostu käyttämään liivatteita ja sen korvaamisen hyytelösokeri-Multilla tms. kasvispohjaisilla hyydykkeillä on aina vähän hakuammuntaa. Hyytyy tahi ei. (Yleensä ei.) Iskän hyytelösokeri taisi olla vähän vanhentunutta, joten tulos ei ollut kovin onnistunut, vaikka kuinka yritin ulkona pakkasessa sitä hyydyttää. Olisi sitä Multiakin ollut kaapissa, mutta huomasin vasta liian myöhään. Sokea kokki, kokkeroitunut soppa...

Minulla on kotona vege-geeliä (eli siis kasvisperäistä liivatetta) ja hyytelösokeri-Multia (jota taisin pannacottaan käyttää) sekä vielä agar agaria, joten mahdollisuuksia kasvisperäiseen hyydytykseen on. Täytyy vaan muistaa laittaa niitä PALJON enemmän, koska ongelmaksi tuskin muodostuu liian hyytynyt seos. 


Alle tuli siis peruspannacotta, jossa maitoa ja kermaa keitettiin ja siinä uitettiin kanelitankoa. Päälle tuli karpalomehua (joka sekään ei hyytynyt kunnolla, kiitos vanhentuneen hyytelösokerin) ja päälle vielä karpaloita. Vaikka rakenne ei ollut onnistunut, niin maku oli, mutta se nyt on aika fool proof, koska seurasin ohjetta. :D Sokeri+kerma = no fail. 

Koska en hyväksy tappiota enkä koskaan luovuta, niin aion kyllä vielä masteroitua näissä hyydykehommissa. Olen tehnyt hyytelösokeri-Multin kyljessä olevan kookospannacotan ohjeen ja se hyytyi ihan kivasti, joten toivoa on. Viime vuonna kokeilin sokerikuorrutteita ja tein piparkakkumökin (joiden parissa aion kehittyä tänäkin vuonna), joten tänä vuonna voisin sitten ottaa uudeksi kehityskohteeksi kaikki hyydykejutut. Perhepiirissä tietenkin, jotta kehtaa tarjoilla epäonnistuneitakin tekeleitä. :D Kesällä voi sitten kokeilla hyydytettyjä juustokakkuja, niin ei tartte uunia käyttää kesäkuumalla. Paitsi jos on sateinen kesä. Mutta koska tänä vuonna ei tarvitse kesällä kirjoittaa gradua, niin en toivo sateista vaan erittäin aurinkoista ja kuumaa kesää. ;)

Pannacotan ohje Pirkka-lehdestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti