sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Runebergin tortut



5.2. on jälleen Runebergin päivä, eli jostain tammikuun puolen välin paikkeilta näitä perinteisiä karvasmantelilla, punssilla, hillolla ja tomusokerikuorrutteella makeutettuja (usein siltikin luokattoman kuivia) leivonnaisia. Helppoja tehdä, mutta myös helppoja ryssiä. Ainakin sen mukaan, kuinka paljon ylikuivia torttuja olen vuosien saatossa syönyt. Tortuista on tehty aivan liian pitkiä, jolloin jää liiaksi kuivaa taikinaosaa ilman makeita hörtylöitä. Epic fail.

Naku torttu

Ei kuitenkaan sovi antaa ymmärtää, etten pitäisi Runebergeista. Ehei, kyllä ne ovat mielestäni oikein maukkaita, kunhan vain kakkuosa on kostutettu hyvin. Pidän myös karvasmantelin, hillon ja tomusokerin yhdistelmästä. Ah, kyllä vain, Runebergit kuuluvat talveen. ^^  Niistä tulee ihan lapsuus mieleen. Lisäksi niihin saa hyvin upotettua joulun jäljiltä kaapin perällä ajelehtiva, jo parhaat makunsa nähneitä viimeisiä pipareita. Niinhän teki myös Runebergin vaimo Rebekka aikoinaan.

Rommia oli hankala annostella pikkupullosta...

Onneksi perinteet on tehty rikottaviksi. Sain kaverilta muistaakseni viime vuonna synttärilahjaksi kunnon Runebergin torttuihin tarkoitetun silikonivuoan, mutta tietysti tapani mukaan unohdin tänään ottaa se mukaan, kun menin iskälle näitä Runeja vääntämään. ("Väänsin tortut." Heh heh, kuinka luokaton vitsi.) Noh, ei auttanut itku vaan kävin ostamassa muffinivuokia. Ja miksi kukaan muuten ei ole keksinyt valmistaa korkeampia muffinivuokia vai olenko vain sokea/niitä myydään vain erikoiskaupoissa? Nuo normit ovat liian matalia! Pitääkö tässä alkaa tehtailemaan korkeampia muffinivuokia...

Anyway, tein siis ei-niin-perinteikkäitä Runebergeja ulkonäöllisesti, mutta maullisesti onneksi onnistuin hyvin. Kaapista löytynyt vanha karvasmanteliaromikin toimi ihan hyvin. Success! Rommia ehkä lirahti vähän liikaa joihinkin torttuihin, mutta olivatpa sitten kunnolla kostutettuja... :D Eikä tullut ongelmaa liiallisen kakkuosan kanssa. 


Kuorrutustaan ei mene ihan kaikkien taiteiden sääntöjen mukaan, mutta olkoot. Kotisyöntiinhän nämä tulevat joka tapauksessa. Ja testisyöjät eivät valittaneet. Ensi vuonna pitää kyllä tehdä nämä siinä kunnon vuoassa. 

Runebergin tortut
Alkup. ohje ruoka.fi

200 g voita
1,5 dl sokeria
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl mantelijauhetta (80 g:n pussi)
2 dl piparkakunmuruja
1 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa

Kostutukseen
0,5 dl vettä
0,5 dl arrakkipunssia

Pinnalle
vadelmahilloa
tomusokerikuorrutetta

Laitan uuni kuumenemaan 200 asteetseen. Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää munat yksi kerrallaan ja voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää taikinaan. Annostele muffinivuokiin. Tee muffinin keskelle kolo ja laita siihen hilloa. Paista uunissa 20 minuuttia. Kun tortut ovat jäähtyneet, kostuta ne punssi-vesiseoksella, hillolla ja tomusokerikuorrutteella.

lauantai 4. tammikuuta 2014

Lounashetkiä vuodelta 2013

Ihan ensiksi hyvää uutta vuotta 2014 kaikille! ^^ Olkoon se onnellisempi ja jännempi kuin edellinen. :) Ja sitten asiaan: Olen ollut pian vuoden töissä nykyisesä työpaikassani Activeark JWT:llä. Pesti on ensimmäisen kokoaikainen työpaikka valmistumisen jälkeen! ^^ Aloitin siellä siis keskellä gradupakerrusta viime vuoden tammikuun lopussa harjoittelijana ja nyt olen sitten ihan virallinen projektikoordinaattori. Jehee. Sopimusta on nyt ensi kesäkuun loppuun asti, mikä sopii hyvin, sillä (nähtävästi) ikuisena opiskelijana suoritan nyt Markkinointi-instituutissa copywriting-tutkintoa ja valmistun kesäkuussa. Ei sitä siis tiedä, mihin kesäkuun jälkeen nenä vie. Jos vaikka ihan ulkomaille asti...

Työpaikka sijaitsee Punavuoressa ja lähistöllä on monenlaisia lounaspaikkoja. Havajilaista, sushia, suomalaista kotiruokaa, fiinimpää... Kun niin monena vuonna on aina vain syönyt eväitä töissä tai käynyt yhdessä ja samassa lounaspaikassa, on ihan virkistävää eri paikoissa syömässä lounasta. Ja vaikka usein nyt käymmekin samoissa, niin on siinä kuitenkin aina enemmän vaihtoehtoja, kuin kaksi. :) Hurraa lounasseteleille, mutta on sitä kiva joskus ns. säästää ja viedä omat eväät. Varsinkin, jos on joulun äidillä ja se tunkee mukaan pakastillisen safkaa... ;)

Alhaalla siis kokoelma erilaisia työpaikkalounaita viime vuodelta:

Paistettua tonnikalaa, vihanneksia, pestoa (?) ja vihannespyreetä

Yleensä...aijjai, onpas taas huonolaatuinen kuva... :p Noh, anyway, siis yleensä käymme sellaisissa max. 10 euron lounaspaikoissa, joten 12,5 euroa lounaasta tuntuu suurelta ihan vain sen takia, että yleensä syö halvemmalla. Kerran sitä nyt kuitenkin voi vähän syödä hienomminkin ja niinpä kävimme kerran Maxillissa Korkeavuorenkadulla. (Ainakin omasta mielestäni tämä on oikea ravintola, sillä muissa ei ollut samanhintaisia lounaita...) Tonnikala oli paistettu juuri sopivan kypsäksi. ^^ Kun harvoin syö tonnikalaa, niin sitä voi syödä. (Varsinkin, kun se oli aina minulle sopiva ruoka listalla.)

Maxill
Korkeavuorenkatu 4
maxill.fi

Jättikatkarapusalaatti macadamia-pähkinöillä, krutongeilla ja talon omalla majoneesilla 10 €

Yksi lempipaikoista (ja tiimiläisten myös) on Hoku Merimiehenkadulla. Ravintola tarjoilee ihanaa havajilaista ruokaa ja on usein täynnä. Tilaan nykyään aina yllä olevan jättikatkarapusalaatin. Tosin nyt netissä lukee, että annokseen kuuluu avokadoa, mutten ole kyllä mielestäni sellaista vielä syönyt. Jee! Pakko päästä heti ensi viikolla Hokuun taas, jos ne tarjoilevat avokadoa tuossa saalatissa. Silloin annos ansaitsee 10+ pistettä! ^^ Harmi vaan, että muidenkin mielestä Hoku on hyvä, sillä raflaan tosiaan mahtuu vähän hankalasti välillä. Tosin suosio takaa sen, että Hoku on paikalla vielä vuosia. :)

Hoku
Merimiehenkatu 18
www.hoku.fi

Lohta ja risottoa

Kävimme Maxillissa uudemman kerran kesän lopulla, kun eräs tiimiläisemme lähti takaisin kotimaahansa Etelä-Afrikkaan. Valitsin lohta ja risottoa ja täytyy sanoa, että kun risottoa ei ole vuosiin syönyt, on se ihan hyvää. :) Tuo sipuli oli kyllä turha lisä annoksessa... Kastikkeessakin oli mielestäni jokin jännä maku.

Iso sushilautanen

Käymme myös melko säännöllisesti Len's Keishoku Barissa Pursimiehenkadun toisessa päässä. Paikasta saa lounaalla kolmea eri kokoista sushiannosta sekä riisi-liha-annoksen, jota saa myös kasvisversiona (en nyt tietenkään kuollaksenikaan muista oikeaa nimeä...) ja melko uutena myös eräänlaisen bento box -lajitelman (ikävä kyllä se sisältää possua). Olen syönyt myöhemmin myös sen kasvis-riisiannoksen (liian vähän proteiineja ja liikaa riisiä minun makuuni), mutta sushit ovat hyviä. Ah, nyt rupesi tekemään mieli sushia, kun en ole syönyt sitä sitten Melbournen...

Nettisivujen mukaan ruokalista näyttää uudistuneen! (Ei enää noita riisiannoksia.) Täytyy siis tehdä visiitti ensi viikolla myös tuonne...

Len's Keishoku Bar
Pursimiehenkatu 5
www.lens.fi

(Sieni?)risottoa

Last but not least, Murun lounas. Ainoa minulle sopiva annos oli risottoa, joten sitähän piti ottaa. Murussa olisi kiva käydä joskus syömässä ihan arkenakin, mutta rafla on aina loppuunvarattu kolme kuukautta etukäteen... Noh, joskus ehkä sitten. Ikävä kyllä kala oli loppu sillä kerralla, kun kävimme, mutta risottokin oli hyvää. Tosin se oli todella pieni annos, eli kurnivalla mahalla ei sinne kannata mennä lounaalla. Kala olisi ehkä ollut täyttävämpi, mutta joskus näin. Ei kuitenkaan valittamisia. :)

Muru
Fredrikinkatu 41
www.murudining.fi

Kävimme tiimin kanssa myös joululounaalla Mange Sudissa, joten siitä sitten seuraavaksi... Olen ollut vähän laiska leipomaan viime aikoina (believe it or not), mutta ehkä se tästä. Uusi vuosi, uudet kujeet. ^^