Taste of Helsinki 2015

Viime kesäkuussa oli taas vuotuinen Taste of Helsinki -ruokafestivaali Kansalaistorilla Helsingissä. Neljän päivän ajan (tai viiden, jos spessusetti yhteistyökumppaneille yms. silmää tekeville lasketaan) hyvää ruokaa ja juomaa sekä muuta mukavaa tarjolla.

Tänä vuonna myös poikkeuksellisesti sää helli. Ihmeellistä myös koko kesän sää huomioon ottaen... Kävin Tastessa perjantain iltakattauksessa kahden kaverin kanssa ja enkä onneksi joutunut livistämään tapahtumaa edeltäneestä akrobatia-workshopista kuin parisenkymmentä minuuttia. :D

Tänä vuonna mukana oli ravintolat Bertha, Bröd, Emo, Hoshito, Kaskis, Matti Jämsen, Pastor, Patrona, Ragu ja Sinne. Olin tehnyt taas etukäteen listan ravintoloista ja ruuista, joita olisi kiinnostava maistaa, ettei paikan päällä sitten tuhraudu liikaa aikaa miettimiseen. Listalla oli kolme alkupalaa, yksi pääruoka, yksi must-jälkkäri ja yksi ehkä-jälkkäri, jotka olisivat siis maksaneet yhteensä 30 euroa. Jos olisin edes jaksanut ahtaa ne kaikki sisuksiini. Onneksi en syö punaista lihaa, koska muutoin valinnanvaraa olisi ollut vieläkin enemmän. Tuo ainoa yksi pääruoka listallani oli se ainoa kasvispääruoka; kaikki muut pääruoat olivat tietysti lihaa.

Alla kattaus siitä, mitä söin ja keltä.

Pastorin Casa ceviche: lohta, ravunpyrstöjä, avocadoa ja rocoto chili -tiikerinmaitoa

Kala-alkupalalla aloitettiin, totta kait. Suussasulavaa pehmeää lohta, joka oli saatu "kypsymään" sitruunamehulla tms. happamalla. Avocado oli myös pehmeää, ravut tuoreita ja mukavaa suutuntumaa antoivat paahdetut...nähtävästi maissinjyvät.

Ragun lakritsimoussea fenkolin ja sitruunajäätelön kera

Sitten, koska järjestyksellä ei ole mitään väliä, jälkkäriä! Listani must-jälkkäri oli tietysti lakritsia sisältävä, sillä koska en syö kyseistä herkkua sellaisenaan, on sitä aina nautittava muissa muodoissa. Lakritsin ja sitruunan yhdistelmähän on match made in heaven. Lapsuusmuistoihin kuuluu tiukasti vierailut Stockmannille vanhempien kanssa ja siellä ihanan italialaisen Pappagallo-jäätelön syönti. Otin aina pallot lakritsia ja sitruunaa, ja vielä tänäänkin yhdistelmä on paras mahdollinen. Vielä ennen kesän loppua on vielä ostettava Svenska Teaternin kulmalla olevasta kioskista tuo yhdistelmä... Viime viikolla lomalla Sysmässä maistoin vain kookosta.

Mutta no niin, takaisin tähän jälkiruokaan. Jos ihmettelette, että "Fenkolia jälkkärissä? Yöök!" niin erehdytte! Fenkoli maistuu anikselle, joka taas maistuu aivan lakritsille. Olipas hyvä päättelyketju... Noh, joka tapauksessa, ihanasti pehmennyt fenkoli suli suussa ja toimi todella hyvin. Pisteenä i:n päälle oli tuo ihanan raikas sitruunajäätelö.

Jos haluaa kunnon lakritsikicksit, muttei halua vetää lakua ja jätskiä mahan täydeltä, niin käykääpä Punnitse & Säästä -liikkeessä. He myyvät lakritsinjuurta niin jauheena kuin palanakin. Oma purkkini odottaa, että saisin huomenna tehtyä ihania lakritsisia pähkinä-taatelipalloja.

Kaskiksen raakapikkelöity lohi, savustettu lohimousse, saaristolaisleipä ja tilli-hapanmaitokastike

Kaskiksen annos ei itse asiassa ollut edes listalla, koska tarjolla oli niin monia kala-annoksia, että niistä piti karsia etukäteen ja heidän annoksensa kuulosti melko tavalliselta. Mutta kun kaverit halusivat Kaskiksen tarjoamaa possunmahapääruokaa, niin päätin minäkin liittyä seuraan.

Ja hyvä niin, sillä annos oli todella hyvä! Pehmeää moussea, raakaa lohta, leipää ja samettista kastiketta. Järvi- ja saaristolaisuussuomalaisuus todellakin lautasella!

Emon Crème Ninon mustekalalla

Viimeisenä annoksena söin Kasarminkadulla sijaitsevan Emo-ravintolan Crème Ninon -keiton (eli hienostunut ranskalainen hernesosekeitto) mustekalalla. Keitto oli ihanan samettista ja pehmeää. Mustekala oli ehkä vähän ällöä, koska se narskui hampaissa ja siinä oli vähän jännä sivumaku. Mutta täytyy kokeilla Crème Ninonia itsekin! Siihen tulee myös kermavaahtoa ja kuohuviiniä! Osa keittoon ja loput ruokalijoille keiton kanssa. ;)

Join näiden kanssa kaksi lasia (noh, minulle lasi on nykyään 16 senttiä ;) ) viiniä ja viimeisin oli ihanaa Lulu-nimistä viiniä, muistaakseni australialaista savignon blancia. Tai uusiseelantilaista...

Tämän vuoden ToH:n teema oli selvästi syötävät kukat, sillä kuten kuvista näkyy, niitä oli lähes kaikissa minun annoksissani. Aina joka vuosihan on jokin teema kaikissa annoksissa, joka siis heijastelee yleistä trendiä ravintolaruuissa. Toivottavasti ravintoloiden laadukkaat ainesosat ja niiden taidokas ja yllättävä valmistustapa sekä yhdisteleminen eivät jääne koskaan pois muodista!

Mm. pari vuotta sitten paikalla oli myös kirkkonummelainen Bistro O Mat, jolta söin todella hyvää XXX:iä. Vaikka kyseessä ovatkin juuri Helsingin maut, niin meidän kokoisessa maassa ihan hyvin tapahtumaan voisi osallistua joka vuosi ravintoloita muualtakin, kuin Helsingistä.

Ensi vuonna taas uudestaan kesäkuun puolessa välissä! Olen käynyt Taste of Helsingissä joka vuosi ja alta löydät linkit aikaisempien vuosien kokemuksiin:

Taste of Helsinki 2014

Taste of Helsinki 2013

Taste of Helsinki 2012

Ravintolapäivä 02/15 tuli kotiin

Viime helmikuussa Ravintolapäivää edeltävänä perjantaina bongasin Hesarin Nyt-liitteestä, että "Seitan Säkissä" tarjoaisi Ravintolapäivänä kotiin tuotuna vegaanisia ruokia. Hei cool, äkkiä sähköpostilla ajanvaraus! Saimme onneksi viimeisen meille sopivan ajan, joka sopi myös siihen vasta myöhemmin tajuamaani seikkaan, että Seitan Säkissä kokkaisivat ruuan siis asiakkaan kotona! Onneksi treenit olisivat vasta illalla. Tuplaonni, koska tässä ruuassa oli paljon sulateltavaa!

Ehdimme juuri salilta takaisin kotiin, kun kotikokit soittivat olevansa perilla. Meitä odotti kadulla kaksi iloista naista isojen Ikea-kassien kera. Nyt herkutellaan!

Raakaleipää ja maapähkinähummusta

Meillä oli aika lailla nälkä, mutta alkupalat, tai oikeastaan "kokin tervehdys", tulivat nopeasti. Ja olivat hyviä! Raakaa leipää tehtynä erilaisista siemenistä, pähkinöistä yms. sekä maapähkinähummusta. Noms. Piti oikein jarrutella, ettei täyttänyt mahaa pelkästään leivällä.

Seitan-päärynä-saksanpähkinäsalaatti

Alkuruokana oli sitten seitan-päärynä-saksanpähkinäsalaattia. Todella hyvää! Poikaystävä oikein santsasi, vaikkei ollut ennen syönyt seitania. Voi siis tarjota kotonakin!

Pääruokana oli melkoinen annos tulista seitania, tummia vihanneksia sekä kuskusia. Oli melkoisen tulista! Poikaystävä ei niin pitänyt tästä, joten jäipähän minulle vielä santsikierros myöhäisempää käyttöä varten.

Jälkkärinä oli hedelmäinen smoothie, mutta maha ei enää antanut myöten vaan ne piti säästää myöhemmäksi. Niistä ei ole kuvia, mutta menivät loistavasti jogurtin kanssa. NOM.

Raakapallot

Ei maha sentään niin täynnä ollut etteikö olisi voinut syödä ihania raakapalleroita. Taatelia, kookosta ja muuta hyvää. 

Aivan LOISTAVA idea! En ole varma, olivatko naiset viime toukokuun Ravintolapäivässä, mutta todella hyvä idea. Aika raskasta kyllä, koska he joutuivat kantamaan kaikkia ruokatarvikkeita sekä omia kattiloita ja pannuja. Meiltä Kalliosta he suuntasivat vielä Suomenlinnaan! Mutta eiköhän se ollut sen arvoista, ruokailu maksoi 25 euroa/nuppi. Ja myös ruokailijalta se oli ehdottoamasti sen arvoista.

Sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparakku eli tervetuloa 2015!

Hyvää uutta vuotta! :D Huh, onpas ollut taas hässäkkää. Me nimittäin muutettiin! Hipsterien (ja laitapuolen kulkijoiden ja kaikkien siltä väliltä) Kalliosta lapsiperheiden Riihimäelle! Sanotaanko näin, että ei ollut mun idea vaan muutin mieheni töiden perässä. Ei siis työn vaan töiden. :D Helsinkiin jäi työt ja harrastukset, mutta täällä on yli 60 neliötä, parveke, sauna ja kani! ^^ Hommasin sellaisenkin. :) 

Viikon verran olen pendelöinyt nyt edestakaisin enkä ole vielä tullut hulluksi. :D Aamuisin Hesari viihdyttää ja myöhemmin sosiaalinen media tai kirjat. Helppoahan se nyt lämpimällä ja valoisalla kelillä on, mutta katotaan sitten syksyn ja talven pimeydessä...

Mutta siirrytään sitten vielä viime vuoden loppuun. Kaveri tuli Saksasta käymään ja buukkasi meidän Kallion kämpässä (ei ikävä kyllä onnistu enää ensi kerralla...) ja siitä sitten saatiin päähänpisto pistää uuden vuoden bileiden kutsu vähän isommalle joukolle.

Tässä postauksessa ei ole muuta, kuin tarjolla ollut kakku eli sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparkakku. Vielä viimeinen jouluinen herkku! Tehdään siis piparkakkumausteilla maustettu kakku, sitruunakiisseli, leikataan kakkuun reikä, täytetään kakku kiisselillä ja laitetaan leikattu kakkuosa takaisin päälle. 

Kakun mukana uuniin levisi ihana piparkakun eli siis joulun tuoksu, mutta ties missä meni vikaan ja kakku hajosi keskeltä. Nöö! Noloa. Oliko ollut sitten liian pieni vuoka, koska kakku ei meinannut millään paistua keskeltä ja alkoi liikaa tummuta reunoilta. *sigh* Kuvakin oli niin ruma, etten viiitsi ottaa sitä edes tähän mukaan...

Kiisselillä täytetty kakku

Sain kuin sainkin kakun leikattua ja täytettyä kreemillä. Tiesin kyllä heti, että se ei tule hyytymään tarpeeksi. En tietenkään halunnut käyttää liivatetta, joten käytin ohjeessakin suositeltua Vege-geeliä eli kasvisperäistä hyydykeainetta yhden pussin. Laitoin kiisseliä ihan kakun piripintaan, mutta sitä jäi silti vähän yli. Note to self: ensi kerralla isompi vuoka... Ja enemmän valkosuklaata, niin hyytyisi paremmin!

Päälle vielä sitruunaista tomusokerikuorrutetta ja voilà! Kakku vuoden vaihtumiselle on valmis. Tuo kakun keskellä ollut reikä vähän pilasi kakun yllätyksellisyyden. :D Täytyy ensi jouluna tehdä tämä uudestaan.

Kun katsoo HS:n sivuilta reseptin kakun kuvaa niin kyllä hatuttaa. Hitsin liivate! :D Mutta ei voi mitään, kasvisversiolla on mentävä. Eli siis olin oikeassa: kiisseli valui aika kiitettävästi ulos kakusta, mutta oli se sentään jonkin verran hyytynyt. Että ei ihan totaalinen pannukakku. Ja mikä parasta, lopputulos oli hyvä! 

Note to self: osta parempi kamera... :/

Sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparkakku
Ohje: HS.fi

Pehmeä piparkakku:
200 g voita
5 dl fariinisokeria
4 kananmunaa
3 dl kermaviiliä
6 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl muskottipähkinää
½ tl suolaa

Sitruuna-valkosuklaakreemi:
1 liivatelehti (tai Vegegel-pussi)
250 g valkosuklaata (kannattaa ostaa varoiksi enemmän, jos kreemi ei meinaa hyytyä)
1 ½ dl maitoa
½ luomusitruunan kuoret
2 dl kuohukermaa
1 dl smetanaa

Pilko huoneenlämpöinen voi kuutioiksi ja vatkaa vaaleaksi vaahdoksi fariinisokerin kanssa. Lisää puoliteholla vatkautuvan taikinan joukkoon vuorotellen kananmunat ja kermaviiliä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nostele joukkoon.

Paista leivinpaperilla vuoratussa pyöreässä vuoassa (halkaisija 18 cm, reunojen korkeus yli 10 cm) 170 asteessa 40 minuuttia. Kokeile kypsyys puutikulla. Kumoa ja jäähdytä. Leikkaa kansi pois ja koverra kauttaaltaan niin että reunoille jää 2 cm kakkua (sisuksesta saa kuutioimalla ja kuivaamalla hyviä krutonkeja jouluiseen salaattiin).

Tee kreemi. Laita liivatelehti veteen likoamaan. Sulata valkosuklaa, kiehauta maito, jossa on seassa sitruunakuorenpalat. Sulata liivatelehti kuumaan maitoon. Poista sitruunan kuoret ja sekoita vähän kerrassaan kuuma maito sulaan valkosuklaaseen.

Sekoita joukkoon kerma ja smetana. Anna täytteen jähmettyä lusikoitavaksi jääkaapissa (noin 1 tunti). Täytä koverrettu kakku kreemillä, nosta kansilevy päälle ja laita vetäytymään jääkaappiin vähintään 5 tunniksi. Koristele.